Sotaveteraanien arvostus on Suomessa yleisesti korkealla tasolla ja heitä on tuettu viime sotien jälkeen monin tavoin. Toista oli kaksisataa vuotta sitten, jolloin Suomen sodan veteraanit unohdettiin käytännössä 50 vuodeksi. Tammelassa löytyi silloin enää vain neljä elossa olevaa ”sotavanhusta”. Tuon ajan sanomalehdistä löytyi kuvaus näistä kolmen ”sotauroon” vaiheista ja neljännestäkin löytyi perustiedot.… — Lue lisää
Kategoria: Tutkimusartikkelit (Page 2 of 2)
Lauri Terho on kerännyt Tammelan Bucht-suku ry:n sukuluetteloihin yli 40 000 nimeä. Päätimme julkaista niitä verkossa sukuseuran jäsenille tiedoksi ja hyödynnettäväksi. Samalla toivomme saavamme mahdollisia korjaus-/täydennystietoja, koska näin laajassa luettelossa on hyvin todennäköisesti puutteita ja virheitä. Palaute pyydetään toimittamaan luettelon ylläpitäjälle sähköpostilla osoitteeseen erkki.tiensuu@gmail.com… — Lue lisää
Muukalaiset sukunimemme vaihdamme me allekirjoittaneet suomalaisiin – Muukalaisuus häviää Etelä-Hämeestä sukunimienkin suhteen.
Tuollaisia otsikoita oli paikallislehdissä, kun suomalaisuusaatteen innoittamana vaihdettiin sukunimiä. Tavallisella rahvaalla ei Länsi-Suomessa menneinä vuosisatoina ollut juurikaan varsinaisia sukunimiä; ihmiset tunnettiin muutenkin esim. kylän ja talon nimillä. 1800-luvun loppupuolella sukunimiä ruvettiin laajemmin ottamaan tai pikemminkin antamaan.… — Lue lisää
Mäntsälän Alikartano tunnetaan nykyään lähinnä A. E. Nordenskiöldin museona. Käynti siellä herätti niin paljon avoimia kysymyksiä, että piti selvittää kartanon historiaa tarkemmin.
Alikartanon päärakennus eli Ylipytinki vuodelta1805 toimii nykyään museona
Tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901) on tunnetuimpia suomalaissyntyisiä tiedemiehiä. Hänen kuuluisin saavutuksensa on Koillisväylän eli Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävän pohjoisen meriväylän läpi purjehtiminen ensimmäisenä 1878–1879.… — Lue lisää
Tutkija Timo Alanen on eräässä julkaisussaan koonnut maanmittareiden isonjaon yhteydessä tekemiä kyläkuvauksia. Tammelan Kallionkylästä on vuodelta 1785 seuraava tieto: ”1/3 peninkulman päässä kylästä suvitietä kulkien on jalkamylly, joka jauhaa vain keväisin”. Paikan täytyy olla Myllysyrjän harjulla nykyisen Höylänkosken kohdalla, missä Torronsuon vesiä purkautuu harjun poikki alempana olevalle Myllysuolle.… — Lue lisää
Sukuseuran perustamisvaiheessa Sven Buchtin nimi tuli esiin Ryhdän sukutilan isäntäluettelon ensimmäisenä isäntänä. Juuri sen enempää hänestä ei tiedetty. Svenin merkitys alkoi valjeta vasta, kun tunnettu historioitsija, prof. Eeva Ojanen piti puheen Kallion kylän historiasta sukukokouksessa 1994. Tämä samoin kuin Ojasen toinen esitys v.… — Lue lisää
Tähän kirjoitukseen on koottu yhteenveto Sven Buchtia koskevista tapahtumista vuonna 1610 tähän asti löytyneiden dokumenttien pohjalta.
Mikko Kauko käänsi suomeksi Ruotsin arkistosta löytämäni sotilasasiakirjan. Tämän ja aiemmin löytämäni asiakirjan perusteella voidaan päätellä, että Sven Buchtilla on ollut melko kiireinen vuosi 1610.… — Lue lisää
Haluatko tutkia sukuasi netissä ja osallistua sukupuun rakentamistalkoisiin yhdessä tuhansien muiden innokkaiden kanssa? Se onnistuu nykypäivän tietotekniikan työkalujen avulla helposti.
Sukututkimukseen tai sukutietojen ja -luetteloiden ylläpitoon on tarjolla monia tietokoneohjelmia. Alkujaan ne ovat olleet pääsääntöisesti omassa koneessa toimivia ilman yhteyttä muihin käyttäjiin.… — Lue lisää
Sven Bucht on mainittu Mustialan tutkintakäräjillä v. 1616. Käräjien pöytäkirjat löytyivät ns. Hallenbergin kokoelmasta Uppsalan yliopiston kirjastosta, kuten aiemmin on kerrottu. Kyseisen kokoelman on Suomen historiallinen seura puhtaaksikirjoituttanut ja julkaissut painettuna v. 1936 nimellä ”Vuoden 1616 valitusluettelot”. Mikko Kauko ystävällisesti käänsi Sven Buchtia koskevan osuuden ammattitaidolla alkuperäislähteestä, mutta tämä julkaisu avaa laajemmin tutkintakäräjien taustaa ja merkitystä.… — Lue lisää
Tilannekatsaus 3.5.2018
Lauri Terho, Mikko Kauko ja Matti K. Hakala
Sukuseura on pitkään metsästänyt ns. Hallenbergin aineiston alkuperäisversiota, jossa saatujen tietojen mukaan on maininta Sven Buchtista. Aineisto löytyi lopulta Uppsalan yliopiston arkistosta. Kansallisarkisto ei ollut kiinnostunut asiakirjan hankinnasta Suomeen. Kun kyselystä (Lauri Terho oli puhelimitse tiedustellut asiaa kahdesti) oli kulunut yli vuosi, niin päätimme sukuseuran toimesta tilata asiakirjat Upsalasta suoraan.… — Lue lisää
Mustialan kuninkaankartano muodostettiin Kustaa Vaasan toimesta v. 1555. Siihen liitettiin Mustialan kylän kaikki tilat. Vuonna 1563 Eerik XIV lahjoitti tilan Viron sodassa ansioituneelle Klaus Kristerinpoika Hornille, Joensuun vapaaherralle. Hornien jälkeen vuoden 1672 reduktiossa Mustiala palautettiin valtiolle ja luovutettiin Uudenmaan ja Hämeenlinnan rakuunarykmentin komentajan virkataloksi.… — Lue lisää
