Tavallisesta rahvaasta ei juurikaan ole kirjallisia tietoja ennen kuin kirkonkirjoja alettiin säännönmukaisemmin pitää 1600-luvun loppupuolella. Erilaisista veroluetteloista, maakirjoista ja henkikirjoista löytyy kyllä talojen isäntien nimiä ja käräjäpöytäkirjoissa on lueteltu lautamiehet. Naisten nimiä esiintyy vielä harvemmin. Esimerkiksi Sakari Sveninpoika Buchtin ensimmäisen vaimon kuolintieto löytyy Tammelan seurakunnan hautapaikkamaksujen tililtä v. 1650, mutta sielläkin hänet on kirjattu vain Sakarin vaimona, ei nimellä.

Parhaiten nimiä ja tietoja tavallisinten ihmisten elämästä löytyy yleensä käräjäpöytäkirjoista; tosin usein hieman ikävissä merkeissä esim. riita- tai rikosasioita käsiteltäessä. Turkuun oli v. 1623 perustettu Suomen ensimmäinen hovioikeus, jonne käräjäpöytäkirjat piti lähettää tarkastettavaksi puhtaaksikirjoitettuina eli ns. renovoituina. Hovioikeus valvoi täten käräjäoikeuksien toimintaa ja korjasi päätöksiä tarvittaessa. Tämän menettelyn ansiosta on käräjäpöytäkirjoja säilynyt melko hyvin eri hovioikeuksien arkistoissa. Kuitenkin Turun palossa 1827 suuri osa sen arkistoista tuhoutui ja mm. Hämeen renovoidut käräjäpöytäkirjat ennen tuota aikaa paloivat.

Turun palossa säilyi vain yksi hovioikeuden vanhempi tuomiokirjasarja vv. 1665–1669. Sitä selatessa löytyi yksi kiinnostava tapaus Tammelasta vuodelta 1665. Osapuolina siinä olivat piika Riitta Jaakontytär (Brita Jacobsdotter) ja Tammelan kirkkoherra Laurentius Petri. Riitta oli kotoisin Ojaisten kylästä ja hänestä ei ole löytynyt muuta tietoa. Rovasti Laurentius Petri Aboicus / Tammelinus taas oli tuon ajan huomattavimpia suomalaisia saarnakirjailijoita ja julkaisi mm. ensimmäisen suomenkielinen esityksen Suomen historiasta, runomuotoisen Ajan tieto -teoksen vuonna 1658. Hänet tunnetaan myös nimellä Lauri Pietarinpoika Tammelinus.

Kuvassa näkyy asiaa koskeva ote hovioikeuden pöytäkirjasta 24.4.1665. Vasemmassa sarakkeessa on kihlakunnan käräjien tuomio ja oikeassa hovioikeuden ratkaisu.

Rotulus uthöfwer dhe Ährender och Actioner som genom afsagde doomar och Resolutioner pro anno 1665 publicerade äre, uthi den Konungl: Hoffrätt öffwer Storfurstendömet Finland

Pöytäkirjan koukerot näyttävät äkkipäätään mystisiltä, mutta sitkeästi harjoittelemalla niitä oppii ajan myötä lukemaan. Ja onneksi FT Mikko Kauko vielä avusti ystävällisesti alkuperäisen tekstin lukemisessa ja kääntämisessä suomeksi. Ruotsin kielen kirjoitusasukaan ei tuolloin ollut kovin vakiintunutta ja sanastokin poikkesi nykyisestä. Tältä alkuperäinen teksti ja suomennos näyttävät puhtaaksikirjoitettuna:

 Häräds rätt:

Een piiga Brijta Jacobsdotter ifrån Åis by och Tammela sochn, hwilken uthi kyrckian hafwer öfwanfallit kyrckoheerdhen wällärdhe herren Laurentium Petri, och ellest något oliwdh dhersamma städes åstadhkommit, doch eftersom hoon wed ransaakningen är befunnen att wara hufwudhswagh; altså är hoon för wijdare tilltaal deruthinnan frijkiändh.

 Kihlakunnanoikeus:

Piika Brijta Jacobsdotter Ojaisten kylästä ja Tammelan pitäjästä, joka kirkossa on hyökännyt kirkkoherran, hyvinoppineen herran Laurentius Petrin kimppuun ja muutoin jotakin meteliä siellä samassa paikassa aiheuttanut. Koska hänen kuitenkin tutkinnassa on todettu olevan heikkopäinen, on hänet niin ollen enemmistä syytteistä siksi vapautettu

 Åbo Konungl. Hofrätt:

Den Kongl. Rätt approberer häradzdoomen, doch så, att dhenne Brijtas slächt och förwanter, eller der dhe icke äre till, sochnen, her efter tage wahra på henne, att hoon ingom något oskiähl eller skada tillfoger, såframpt dhe icke sielfwa wele swara der till.

Turun kuninkaallinen hovioikeus:

Kuninkaallinen oikeus hyväksyy kihlakunnanoikeuden tuomion, kuitenkin niin, että tämän Brijtan suku ja läheiset, tai siinä tapauksessa, että sellaisia ei ole, pitäjä, tästedes huolehtisi hänestä niin, ettei hän keillekään mitään sopimatonta tai vahinkoa aiheuttaisi, mikäli he eivät itse tahdo vastata siitä.

Piika Riitta Jaakontytär välttyi siis häpeärangaistukselta eikä varmaan kirkkoherrankaan arvovalta välikohtauksesta kärsinyt. Tapaus kuvaa kuitenkin hyvin sen ajan oikeuslaitosta ja jäihän Riitan nimikin jutun johdosta aikakirjoihin.

Jos joku haluaa tarkastella alkuperäistä digitoitua asiakirjaa enemmän, se löytyy linkistä: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/turun_hovioikeus/tuomiopoytakirjat_1665-1669_fr1151-1152/42.htm