Tekoälyn avulla tulkitusta isojakoasiakirjasta löytyi mielenkiintoisia asioita.
Kylän isojaossa talojen sarkajakoiset pellot ja kylän yhteiskäytössä olleet niityt ja metsät jaettiin talojen omiksi, mahdollisimman yhtenäisiksi lohkoiksi. Varsinaista jakotoimitusta edelsi maanmittaus, jossa pinta-alojen lisäksi arvioitiin kunkin alueen maanlaatu eli suoritetiin ns. jyvitys. Tämän avulla maa-alueiden jako voitiin tehdä tasapuolisesti maanlaadusta riippumatta; huonompaa maata sai enemmän kuin parempaa.
Suomessa isojako käynnistyi pikkuhiljaa v. 1757 valtiopäivien päätöksen jälkeen, mutta varsinaisesti vauhtiin se pääsi Kustaa III:n annettua v. 1775 Suomea koskevan isojakoasetuksen. Isojako oli käynnistettävä, jos kylän yksikin osallinen sitä vaati. Jakotoimitukset aiheuttivat usein pitkäaikaisiakin kiistoja, joita ratkomaan perustettiin erilliset maanjako-oikeudet.
Kallion isojaon alkuvaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta arkistoista löytyvän lopullisen isojakoasiakirjan mukaan kylän maanmittauskartta on laadittu v. 1785. Ensimmäinen jakotoimitus oli ilmeisesti hieman hutaisten tehty päätellen maanjako-oikeuden 24.10.1790 antamassa päätöksestä Kallion rusthollari Jaakko Sakarinpoika Buchtin valitukseen. Isojakotoimitus pantiin päätöksen mukaisesti uusiksi ja lopullinen jakotoimitus allekirjoitettiin 10.10.1791.
Maanjako-oikeuden päätös on kirjattu isojakoasiakirjan selitysosan johdannossa. Se antaa ilmeisen totuudenmukaisen kuvan ensimmäisen jakotoimituksen vaiheista. Erityisesti itse rusthollari Jaakko Sakarinpoika osoittautuu hieman särmikkääksi henkilöksi, joka ”af drycker öfverlastad”, ts. hieman liikaa nauttineena oli hyväksynyt ensimmäisen jakotoimituksen, mutta tullut sittemmin katumapäälle.
Alla on tekoälyn avustuksella laadittu suomenkielinen versio maanjako-oikeuden päätöksestä. Transkribus-tekstintunnistusohjelmalla on alkuperäinen ruotsinkielinen käsikirjoitus luettu ensin digitaaliseen muotoon. Se toimii tässä tapauksessa hämmästyttävän hyvin. Toki muutamia lähinnä yksittäisten kirjainten väärintulkintoja löytyi, mutta joka tapauksessa ohjelman tuottama valmis pohjateksti säästää todella paljon työtä.
Seuraavaksi tämä teksti tulkittiin suomeksi ChatGPT-tekoälysovelluksen avulla. Se tulkitsee kakistelematta vanhaa ruotsin kieltäkin ja tuottaa varsin sujuvaa tekstiä, vaikka kyseessä on monimutkainen lakiteksti. Varjopuolena on, että ohjelma tiivistäessään tekstiä jättää joitakin kohtia pois. Erikoistermit, kuten isojako ja maanjako-oikeus eivät kääntyneet oikein, mutta sisällöstä sai aika hyvän käsityksen. Joka tapauksessa näitä tekoälytyökaluja käyttävän pitää olla itsekin kohtuullisen hyvä asiantuntija niin vanhassa ruotsin kielessä kuin sanastossakin. Muuten voi mennä pahasti hakoteille tai joutua umpikujaan.
ChatGPT suomennos Kallion isojakoasiakirjan johdannosta
Vuonna 1791, syyskuun 8. päivänä allekirjoittanut komissiomaanmittari, varamaanmittari Eric Johan Lindgrénin avustamana, suoritti uuden isojaon Kallion kylän sisä- ja ulkopelloilla Tammelan pitäjässä, Uudenmaan ja Hämeen läänissä, Sääksmäen alisessa kihlakunnassa, korkeasti kunnioitetun maanjako-oikeuden kyseistä kylää koskevan päätöksen mukaisesti, päivätty 24. lokakuuta 1790. Tämän jälkeen, kun asiasta oli ilmoitettu asianomaisille maanomistajille kuulutuksen kautta, paikalle saapuivat kutsutut lautamies Anders Ericsson Pinni Kaukjärveltä ja Jöran Jöransson ylimääräisenä Häiviän kylästä, sekä kaikki kylänmiehet, rusthollari Jacob Zachrisson kylän rusthollista ja perintötilalliset Adam Henricsson ja Simon Jacobsson Mickolan augmentista. Toimitus jatkui sen jälkeen, kun edellä mainittu päätös oli luettu ääneen ja käännetty suomeksi, mikä kuului seuraavasti:
Tämän isojaon riita-asian tutkinnassa Valittaja, rusthollari Jacob Zachrisson, on erityisesti väittänyt, että tiluksista suoritettu jyvitys on epäasianmukainen eikä lainkaan vastaa maiden luonnollista laatua ja arvoa. Siksi hän on pyytänyt, että hänelle myönnettäisiin uusi jyvitys, koska hänen mielestään aiempi arviointi ei ole tapahtunut asianmukaisesti. Mitä vastaan hän on esittänyt muistutuksia, on maanjako-oikeus harkitessaan ottanut huomioon. Ja vaikka maanjako-oikeus ei voi sovittaa tällaista arviointia, joka on tapahtunut sen mukaan, mitä vuoden 1775 kuninkaallinen isojaon asetus 5. §:ssä määrää, ja jossa määrätään, että alueiden jyvitys tulee tapahtua niiden luonnollisen luonteen ja vertailun perusteella, mikä edellyttää, että tällainen tapahtuu maastossa, koska maanmittari ei muuten voi saada tietoa alueiden ominaisuuksista, mikä kuitenkin on niin olennaista hänelle ja lautamiehille, jotta hän voi neuvoa ja oikaista maanomistajaa, joka saattaa olla yksinkertainen eikä tunne omaa maataan, eikä myöskään voi ymmärtää niitä seurauksia, joita vahvistettu jyvitys aiheuttaa itse jakoon ja sen lopputulokseen.
Kuitenkaan valittaja, rusthollari Jacob Zachrisson, ei ole tehnyt mitään muistutusta tätä nopeasti ja sisätiloissa toimeenpantua jakoa vastaan, vaan hän on laittanut nimensä ja puumerkkinsä suosiolla jyvityksestä tehtyyn sopimukseen. Maanmittarille ei voida tässä suhteessa langettaa syytä, kun otetaan huomioon, että maanmittari on myös muistuttanut osapuolia huolellisesta tutustumisesta ennen kuin he allekirjoittivat yhteisen sopimuksen. Mutta koska tässä yhteydessä on myös selvitetty, että rusthollari Jacob Zachrisson samassa tilaisuudessa, kun hän laittoi nimensä ja puumerkkinsä, oli humalassa ja muutama päivä sen jälkeen valittanut pitäjänapulaiselle herra Lignellille, että hän humalatilassa oli vahingoittanut itseään ja lapsiaan, koska oli sellaisessa tilassa suostunut allekirjoittamaan sopimuksen, joka oli heille haitaksi, ja edelleen, että hänen naapurinsa olivat halunneet joka tilusosuudella käyttää hyväksi Jacob Zachrissonin tilaa, mikä, vaikka se ei nyt ole voinut tulla huomioon, on silti uskottavaa ja todennäköistä. Näin ollen, ja verraten siihen, että arviointi oli tapahtunut sisätiloissa ja epäsuotuisaan vuodenaikaan, maanjako-oikeus katsoo oikeudenmukaiseksi suostua rusthollari Jacob Zachrissonin pyyntöön siltä osin, että herra maanmittari Hammar, ottamatta huomioon aiempaa arviointiaan ja suorittamaansa jakoa, uudelleen jyvittää alueet Jacob Zachrissonin kustannuksella ja sen jälkeen suorittaa niiden välisen isojaon. Muilta osin maanjako-oikeus katsoo asian olevan sellainen, että kylän miesten tulee maksaa maanjako-oikeuden jäsenten ja sihteerin kyyti- ja ruokarahat kahden kolmasosaan asti seuraavan laskelman mukaisesti.
Se, joka on edellä olevaan tuomioon tyytymätön, on oikeutettu kuukauden tai 30 päivän kuluessa, tämä päivä pois lukien, toimittamaan Kuninkaalliselle Majesteetille alamaisesti laaditun vastineensa. Vastineeseen on liitettävä paitsi oikeuden asiassa pitämä pöytäkirja myös kahden luotettavan miehen allekirjoittama takaus, jossa kumpikin sitoutuu yhteisesti ja kumpikin erikseen kattamaan ne kulut, joista valittaja voi olla asian päättyessä velallinen Kuninkaalliselle Majesteetille.
Päivä ja vuosi kuten edellä.
Maanjako-oikeuden puolesta;
Fredrik Erfvast A. F. Åberg
