Sukuseuran kotisivut
Sakari Sakarinpoika Bucht (1701–1773) oli kolmas perättäinen Sakari Kallion rusthollin isäntänä. Hän oli Sven Buchtin pojan Sakarin pojanpoika ja toimi isäntänä vuosina 1739–1769. Hyvissä ajoin ennen kuolemaansa hän siirsi isännyyden vanhimmalle pojalleen Jaakko Sakarinpojalle 11.5.1769 toimitetussa perinnönjaossa.
Hallitun perinnönjaon, eli käytännössä sukupolvenvaihdoksen, merkitys käy selvästi ilmi, kun seuraava isäntä Jaakko Sakarinpoika kuoli ilmeisen ennenaikaisesti 1792.… — Lue lisää
Lainhuuto eli kiinteistön omistusoikeuden vahvistaminen piti entisaikaan käsitellä kolmilla perättäisillä käräjillä. Niiden välillä asia huudatettiin eli laitettiin julkisesti nähtäville ja kuulutettiin kirkossa. Jos vastaväitteitä ei tullut, kolmannella kerralla lainhuuto hyväksyttiin ja omistusoikeuden todistava kiinnekirja annettiin hakijalle.
Lainhuutohakemuksen liitteenä piti olla omistusoikeuden siirtymisen osoittavat asiakirjat, esim.… — Lue lisää
”Mä kutsuin Herttaa ja Helunaa” kuvaillaan aamua tunnetussa Paimenpojan laulussa. Mutta niin kutsuivat esi-isämmekin jo 1700-luvulla, ainakin vanhoista perukirjoista päätellen. Ja kyllä niistä Paimentytön kevätlaulun Mansikki ja Mustikkikin löytyvät; lehmien nimet ovat ikuisia!
Kotieläimet olivatkin entisajan ihmisille niin tärkeitä, että ne lueteltiin nimiä myöten myös perukirjoissa tai perinnönjaossa.… — Lue lisää
Haiponmettä oli Kallion kylän ikivanha nautinta-alue Torronsuon etelärannalla. Isojaossa sitä ei luettu kylän maihin, vaan siitä muodostettiin ns. kruunun liikamaa. Kylien rajankäynnin yhteydessä 1786 myös Haiponmettä pyykitettiin ja siitä ruvettiin asiakirjoissa käyttämään nimeä Kolmikas tai Kolmikko.
Perukirjojen avulla pääsee kurkistamaan entisajan ihmisten arkeen. Niissä luetellaan hyvinkin tarkasti edesmenneen omaisuus ja käyttämät tavarat aina yksittäisiä vaatekappaleita myöten. Perukirjoissa yksilöidään myös perilliset, mistä voi olla paljon apua myös sukulaisuussuhteiden selvittämisessä. Sukututkimus muistuttaakin usein salapoliisityötä; tiedon jyväsiä pitää kerätä monesta eri lähteestä
Perukirjat tehtiin 1800-luvun loppupuolelle asti pääsääntöisesti silloisella hallintokielellä eli ruotsiksi.… — Lue lisää
Lue artikkeli täältä:
https://tammelanbuchtsuku.net/jasenartikkelit/syrjan-torpan-loppuvaiheet/
Matti K. Hakala
Syrjän torpan historia kietoutuu tiivisti Jaakontalon perintö- ja omistusjärjestelyihin, jotka varsinkin 1800-/1900-lukujen taitteessa olivat monivaiheiset. Aiemmassa kirjoituksessa ”Syrjän torpan synty ja suku” on kuvattu torpan vaiheet Jaakko Jaakonpoika Syrjän (Ryhtä) aikana 1832–1887.
Kallion Syrjän torpasta on julkaistu monta tarinaa niin Buchtien sukukirjassa, sukuseuran lehdessä kuin verkkosivuillakin. Se oli tyypillinen perintöosuustorppa, joka annettiin taloon jääneelle isännän veljelle, kun tämä perusti perheen. Seuraavassa vielä tarkempi kuvaus torpan syntyhistoriasta kontrahteineen vuodelta 1832 sekä katsaus torpan runsaslukuisiin jälkeläisiin, jotka muodostavat varsin tuuhean oksan Tammelan Buchtien sukupuussa.… — Lue lisää
Matti K. Hakala
Kallion Syrjän torpasta on julkaistu monta tarinaa niin Buchtien sukukirjassa, sukuseuran lehdessä kuin verkkosivuillakin. Se oli tyypillinen perintöosuustorppa, joka annettiin taloon jääneelle isännän veljelle, kun tämä perusti perheen. Seuraavassa vielä tarkempi kuvaus torpan syntyhistoriasta kontrahteineen vuodelta 1832 sekä katsaus torpan runsaslukuisiin jälkeläisiin, jotka muodostavat varsin tuuhean oksan Tammelan Buchtien sukupuussa.… — Lue lisää
Hopeaveroksi sanotaan Älvsborgin ensimmäisten lunnaiden maksamiseksi v. 1571 kerättyä ylimääräistä veroa. Älvsborgin lunnaiden taustasta ja toisten lunnaiden veron keräyksestä on laajemmin kerrottu aiemmassa Buchtien FB-ryhmän ja verkkosivujen julkaisussa.… — Lue lisää
Jutun voit lukea jäsensivuiltamme täältä:
https://tammelanbuchtsuku.net/jasenartikkelit/kalliit-alvsborgin-lunnaat-kertovat-paitsi-valtapolitiikasta-myos-tavallisten-ihmisten-elamasta/
… — Lue lisää
Matti K. Hakala
Tanska valloitti kaksi kertaa (1563 ja 1612) Ruotsille elintärkeän Älvsborgin linnoituksen. Kummallakin kerralla Ruotsi joutui maksamaan suuret lunnaat saadakseen linnoituksen takaisin. Lunnaiden maksaminen kävi kalliiksi koko väestölle; ne kun kerättiin ankarilla ylimääräisillä veroilla. Sukututkijalle yksityiskohtaiset veronkantoluettelot ovat kuitenkin hyödyllisiä.… — Lue lisää
© 2024 Tammelan Bucht-suku
Theme by Anders Noren — Up ↑
