Sukuseuran kotisivut

Kategoria: Tutkimusartikkelit (Page 1 of 2)

Kun piika Riitta Jaakontytär ja Tammelan kirkkoherra Laurentius Petri kohtasivat vuonna 1665

Tavallisesta rahvaasta ei juurikaan ole kirjallisia tietoja ennen kuin kirkonkirjoja alettiin säännönmukaisemmin pitää 1600-luvun loppupuolella. Erilaisista veroluetteloista, maakirjoista ja henkikirjoista löytyy kyllä talojen isäntien nimiä ja käräjäpöytäkirjoissa on lueteltu lautamiehet. Naisten nimiä esiintyy vielä harvemmin. Esimerkiksi Sakari Sveninpoika Buchtin ensimmäisen vaimon kuolintieto löytyy Tammelan seurakunnan hautapaikkamaksujen tililtä v.… — Lue lisää

Karl Emil Österman kivityöläisenä Amerikassa

Buchtin sukukirjassa s. 261 mainitaan lyhyesti, että Olga Vilhemiina Heikkilän aviomies Karl Emil Österman muutti Amerikkaan ja kuoli siellä. Tässä jutussa kerrotaan tarkemmin hänen Amerikan vaiheistaan löytyneiden dokumenttien pohjalta. Kiteytettynä Karl Emil toimi kivityöläisenä ensin Minnesotan Sandstonessa ja sittemmin New Hampshiren Fitzwilliamin kivilouhoksella, missä hänen elämänsä päättyi tapaturmaisesi v.… — Lue lisää

TAMMELAN KOLME VANHAA ”SOTAUROSTA”

Sotaveteraanien arvostus on Suomessa yleisesti korkealla tasolla ja heitä on tuettu viime sotien jälkeen monin tavoin. Toista oli kaksisataa vuotta sitten, jolloin Suomen sodan veteraanit unohdettiin käytännössä 50 vuodeksi. Tammelassa löytyi silloin enää vain neljä elossa olevaa ”sotavanhusta”. Tuon ajan sanomalehdistä löytyi kuvaus näistä kolmen ”sotauroon” vaiheista ja neljännestäkin löytyi perustiedot.… — Lue lisää

Sven Buchtin jälkeläisten sukuluetteloita verkossa

Lauri Terho on kerännyt Tammelan Bucht-suku ry:n sukuluetteloihin yli 40 000 nimeä. Päätimme julkaista niitä verkossa sukuseuran jäsenille tiedoksi ja hyödynnettäväksi. Samalla toivomme saavamme mahdollisia korjaus-/täydennystietoja, koska näin laajassa luettelossa on hyvin todennäköisesti puutteita ja virheitä. Palaute pyydetään toimittamaan luettelon ylläpitäjälle sähköpostilla osoitteeseen lauri.terho47@gmail.com… — Lue lisää

Muukalaiset sukunimemme vaihdamme me allekirjoittaneet suomalaisiin – moni Bucht-sukuun kuuluvakin vaihtoi sukunimensä 1906 ja 1935

Muukalaiset sukunimemme vaihdamme me allekirjoittaneet suomalaisiin – Muukalaisuus häviää Etelä-Hämeestä sukunimienkin suhteen.

Tuollaisia otsikoita oli paikallislehdissä, kun suomalaisuusaatteen innoittamana vaihdettiin sukunimiä. Tavallisella rahvaalla ei Länsi-Suomessa menneinä vuosisatoina ollut juurikaan varsinaisia sukunimiä; ihmiset tunnettiin muutenkin esim. kylän ja talon nimillä. 1800-luvun loppupuolella sukunimiä ruvettiin laajemmin ottamaan tai pikemminkin antamaan.… — Lue lisää

Mäntsälän Alikartanon historia ulottuu Kaarle IX:n Baltian sotaretkiin 1600-luvun alussa.

Mäntsälän Alikartano tunnetaan nykyään lähinnä A. E. Nordenskiöldin museona. Käynti siellä herätti niin paljon avoimia kysymyksiä, että piti selvittää kartanon historiaa tarkemmin.

Alikartanon päärakennus eli Ylipytinki vuodelta1805 toimii nykyään museona

Tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901) on tunnetuimpia suomalaissyntyisiä tiedemiehiä. Hänen kuuluisin saavutuksensa on Koillisväylän eli Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävän pohjoisen meriväylän läpi purjehtiminen ensimmäisenä 1878–1879.… — Lue lisää

Syrjän pappa ja poikansa Jaakko mylläreinä

Tutkija Timo Alanen on eräässä julkaisussaan koonnut maanmittareiden isonjaon yhteydessä tekemiä kyläkuvauksia. Tammelan Kallionkylästä on vuodelta 1785 seuraava tieto: ”1/3 peninkulman päässä kylästä suvitietä kulkien on jalkamylly, joka jauhaa vain keväisin”. Paikan täytyy olla Myllysyrjän harjulla nykyisen Höylänkosken kohdalla, missä Torronsuon vesiä purkautuu harjun poikki alempana olevalle Myllysuolle.… — Lue lisää

Prof. Eeva Ojasen esitykset sukukokouksissa 1994 ja 1998

Sukuseuran perustamisvaiheessa Sven Buchtin nimi tuli esiin Ryhdän sukutilan isäntäluettelon ensimmäisenä isäntänä. Juuri sen enempää hänestä ei tiedetty. Svenin merkitys alkoi valjeta vasta, kun tunnettu historioitsija, prof. Eeva Ojanen piti puheen Kallion kylän historiasta sukukokouksessa 1994. Tämä samoin kuin Ojasen toinen esitys v.… — Lue lisää

SVEN BUCHT JA VUOSI 1610

Tähän kirjoitukseen on koottu yhteenveto Sven Buchtia koskevista tapahtumista vuonna 1610 tähän asti löytyneiden dokumenttien pohjalta.

Mikko Kauko käänsi suomeksi Ruotsin arkistosta löytämäni sotilasasiakirjan. Tämän ja aiemmin löytämäni asiakirjan perusteella voidaan päätellä, että Sven Buchtilla on ollut melko kiireinen vuosi 1610.… — Lue lisää

Buchtit netissä – verkkoalusta GENIssä löytyy jo parin miljoonan suomalaisen tiedot, mukana paljon Bucht-sukua!

Haluatko tutkia sukuasi netissä ja osallistua sukupuun rakentamistalkoisiin yhdessä tuhansien muiden innokkaiden kanssa? Se onnistuu nykypäivän tietotekniikan työkalujen avulla helposti.

Sukututkimukseen tai sukutietojen ja -luetteloiden ylläpitoon on tarjolla monia tietokoneohjelmia. Alkujaan ne ovat olleet pääsääntöisesti omassa koneessa toimivia ilman yhteyttä muihin käyttäjiin.… — Lue lisää

Taustaa Mustialan tutkintakäräjille vuonna 1616

Sven Bucht on mainittu Mustialan tutkintakäräjillä v. 1616. Käräjien pöytäkirjat löytyivät ns. Hallenbergin kokoelmasta Uppsalan yliopiston kirjastosta, kuten aiemmin on kerrottu. Kyseisen kokoelman on Suomen historiallinen seura puhtaaksikirjoituttanut ja julkaissut painettuna v. 1936 nimellä ”Vuoden 1616 valitusluettelot”. Mikko Kauko ystävällisesti käänsi Sven Buchtia koskevan osuuden ammattitaidolla alkuperäislähteestä, mutta tämä julkaisu avaa laajemmin tutkintakäräjien taustaa ja merkitystä.… — Lue lisää

« Older posts

© 2022 Tammelan Bucht-suku

Theme by Anders NorenUp ↑