Sukuseuran kotisivut
Kallion kylässä oli 1500-/1600-lukujen taitteessa kolme taloa. Vuoden 1601 tuhoisan katovuoden seurauksena niistä kaksi autioitui. Samoihin aikoihin Ruotsin hallitsijalla Kaarle-herttualla oli polttava tarve värvätä lisää jalkaväkeä ja ratsumiehiä talonpoikaisväestön keskuudesta lupaamalla verovapauksia ja muita etuuksia. Sven Bucht sai tässä yhteydessä haltuunsa Kallion autioituneet tilat ratsupalvelusta vastaan.… — Lue lisää
Perukirjat ovat oiva keino kurkistaa entisajan ihmisten elämään. Niistä löytyy tietoa sukulaisuussuhteista ja kuvauksia arjen tavaroista. Vanhempia perukirjoja on nykyään aika hyvin saatavilla digitoiduista arkistoista.
Isoisäni isän äiti Justiina Sakarintytär (1802–1872), Kallion Heikkilän (eli Mikkola-Heikkilän) talon emäntä, oli syntynyt Sakarintalossa Sakari Jaakonpoika Buchtin tyttärenä.… — Lue lisää
Yllä mainittu kirjoitus julkaistiin Sanomia Turusta -lehden no:ssa 16, 20.04.1860: ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482610?page=3 Koko teksti löytyy koneluettuna jäljempänä.
Kirjoittajan nimimerkin ”Vanha Tammelan mies” takana oli ahkera sanomalehtikirjoittaja maanviljelijä Adolf Lindeberg, Mustialan voutikoulun käynyt Portaan Talosen isäntä. Liekö teräväkynäisyys periytynyt Adolfin tyttärentyttären pojalle, vähintäänkin yhtä ärhäkälle kirjailija Kauko Kareelle, joka puolestaan kirjoitteli lehtiin pakinoita nimimerkillä ”Kaksiparta” Tammelan Töyssylän kesäpaikassaan.… — Lue lisää
Tammela juhli 500-vuotista historiaansa syksyllä 1923. Sen kunniaksi julkaistiin juhlakirja ”Tammelan seurakunnan 500-vuotismuisto: 1423–1923”. Tunnettu kotiseutuaktiivi, myöhemmin Turun yliopiston kansatieteen professori Esko Aaltonen oli tietysti mukana kirjaa tekemässä. Hän julkaisi erikseen Helsingin Sanomissa juhlakirjan luvun ” Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta”.… — Lue lisää
Äidinpuoleisen isoisäni Matti Ryhdän pirtin seinällä riippui aikoinaan kuvataulu komeasta nuoresta sotilaasta. Matti-pappa kuoli jo 80 vuotta sitten, ja kuva joutui pitkäksi aikaa unohduksiin. Eräs hänen lastenlapsistaan löysi kuvan äitinsä jäämistöstä ja rupesi ihmettelemään, kuka kuvassa oikein on.… — Lue lisää
Tavallisesta rahvaasta ei juurikaan ole kirjallisia tietoja ennen kuin kirkonkirjoja alettiin säännönmukaisemmin pitää 1600-luvun loppupuolella. Erilaisista veroluetteloista, maakirjoista ja henkikirjoista löytyy kyllä talojen isäntien nimiä ja käräjäpöytäkirjoissa on lueteltu lautamiehet. Naisten nimiä esiintyy vielä harvemmin. Esimerkiksi Sakari Sveninpoika Buchtin ensimmäisen vaimon kuolintieto löytyy Tammelan seurakunnan hautapaikkamaksujen tililtä v.… — Lue lisää
Buchtin sukukirjassa s. 261 mainitaan lyhyesti, että Olga Vilhemiina Heikkilän aviomies Karl Emil Österman muutti Amerikkaan ja kuoli siellä. Tässä jutussa kerrotaan tarkemmin hänen Amerikan vaiheistaan löytyneiden dokumenttien pohjalta. Kiteytettynä Karl Emil toimi kivityöläisenä ensin Minnesotan Sandstonessa ja sittemmin New Hampshiren Fitzwilliamin kivilouhoksella, missä hänen elämänsä päättyi tapaturmaisesi v.… — Lue lisää
Sotaveteraanien arvostus on Suomessa yleisesti korkealla tasolla ja heitä on tuettu viime sotien jälkeen monin tavoin. Toista oli kaksisataa vuotta sitten, jolloin Suomen sodan veteraanit unohdettiin käytännössä 50 vuodeksi. Tammelassa löytyi silloin enää vain neljä elossa olevaa ”sotavanhusta”. Tuon ajan sanomalehdistä löytyi kuvaus näistä kolmen ”sotauroon” vaiheista ja neljännestäkin löytyi perustiedot.… — Lue lisää
Lauri Terho on kerännyt Tammelan Bucht-suku ry:n sukuluetteloihin yli 40 000 nimeä. Päätimme julkaista niitä verkossa sukuseuran jäsenille tiedoksi ja hyödynnettäväksi. Samalla toivomme saavamme mahdollisia korjaus-/täydennystietoja, koska näin laajassa luettelossa on hyvin todennäköisesti puutteita ja virheitä. Palaute pyydetään toimittamaan luettelon ylläpitäjälle sähköpostilla osoitteeseen erkki.tiensuu@gmail.com… — Lue lisää
Muukalaiset sukunimemme vaihdamme me allekirjoittaneet suomalaisiin – Muukalaisuus häviää Etelä-Hämeestä sukunimienkin suhteen.
Tuollaisia otsikoita oli paikallislehdissä, kun suomalaisuusaatteen innoittamana vaihdettiin sukunimiä. Tavallisella rahvaalla ei Länsi-Suomessa menneinä vuosisatoina ollut juurikaan varsinaisia sukunimiä; ihmiset tunnettiin muutenkin esim. kylän ja talon nimillä. 1800-luvun loppupuolella sukunimiä ruvettiin laajemmin ottamaan tai pikemminkin antamaan.… — Lue lisää
Mäntsälän Alikartano tunnetaan nykyään lähinnä A. E. Nordenskiöldin museona. Käynti siellä herätti niin paljon avoimia kysymyksiä, että piti selvittää kartanon historiaa tarkemmin.
Alikartanon päärakennus eli Ylipytinki vuodelta1805 toimii nykyään museona
Tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901) on tunnetuimpia suomalaissyntyisiä tiedemiehiä. Hänen kuuluisin saavutuksensa on Koillisväylän eli Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävän pohjoisen meriväylän läpi purjehtiminen ensimmäisenä 1878–1879.… — Lue lisää
© 2023 Tammelan Bucht-suku
Theme by Anders Noren — Up ↑
