Sukuseuran kotisivut

Kategoria: Tutkimusartikkelit (Page 1 of 3)

Torron rakuuna Mickel Troppstedtin perukirja vuodelta 1806 on suomenkielinen. Sen avulla varmistui myös Riihivalkaman ruotusotilaan syntyperä. 

Perukirjojen avulla pääsee kurkistamaan entisajan ihmisten arkeen. Niissä luetellaan hyvinkin tarkasti edesmenneen omaisuus ja käyttämät tavarat aina yksittäisiä vaatekappaleita myöten. Perukirjoissa yksilöidään myös perilliset, mistä voi olla paljon apua myös sukulaisuussuhteiden selvittämisessä. Sukututkimus muistuttaakin usein salapoliisityötä; tiedon jyväsiä pitää kerätä monesta eri lähteestä

Perukirjat tehtiin 1800-luvun loppupuolelle asti pääsääntöisesti silloisella hallintokielellä eli ruotsiksi.… — Lue lisää

Hopeaveroluettelo vuodelta 1571 on aikansa juorukalenteri

Veroluettelot kertovat Kallion taloista 1500-luvulla ja auttavat ymmärtämään, miten Sven Bucht onnistui asettumaan kylään 1606.

Hopeaveroksi sanotaan Älvsborgin ensimmäisten lunnaiden maksamiseksi v. 1571 kerättyä ylimääräistä veroa. Älvsborgin lunnaiden taustasta ja toisten lunnaiden veron keräyksestä on laajemmin kerrottu aiemmassa Buchtien FB-ryhmän ja verkkosivujen julkaisussa.… — Lue lisää

Kyrölän autiotilasta Järvenpään kartanoksi ja kaupungiksi – Isak Buchtista Bjarne Westermarckiin

Järvenpään kartanon viimeisissä omistajissa yhdistyi kaksi Bucht-suvun haaraa

Oheisessa Museoviraston kuvassa 1890-luvun lopulta on Järvenpään kartanon kolmen viimeisen omistajasukupolven edustajat: vasemmalla Anton Walter Westermarck, hänen vaimonsa Alfhild Ehrström ja heidän poikansa Bjarne Westermarck. Oikealla Alfhild Ehrströmin vanhemmat Otto Alexander Ehrström ja hänen vaimonsa Hilma Adolfina Rosalie Ehrström (Gråå).

… — Lue lisää

Johan Reinhold Bucht – kapteeni Ranskan palveluksessa

Royal Suédois – svenskt regemente i fransk tjänst 1690–1791

Isak Sakarinpoika Buchtilla, Järvenpään Kyrölän ratsutilan isännällä, oli kolme poikaa: Fredrik, Karl Adolf ja Johan Reinhold. Isakin perinnönjaossa 1752 Fredrik lunasti Johan Reinholdin osuuden itselleen ja sai näin 2/3 Kyrölästä päärakennuksineen. Tätä tilaa kutsuttiin Gammelgårdiksi.

… — Lue lisää

Sven Bucht kuittasi 1611 eväät Novgorodin sotaretkelle

Ja kruununvouti Mårten Jacobsson perusti Tammelan Saaren kartanon samaan aikaan, kun Sven Bucht sai Kallion talonsa.

Vanha sanonta ”armeija marssii vatsallaan” kuvaa ruokahuollon tärkeyttä sotajoukon toimintakyvyssä. Ratsuväessä tietysti myös hevoset piti ruokkia kunnolla. Majoitusmestarina Sven Buchtin vastuulla oli erityisesti tämän muonituksen järjestäminen.

… — Lue lisää

Kallion isojako ei mennyt kuin Strömsössä…

Tekoälyn avulla tulkitusta isojakoasiakirjasta löytyi mielenkiintoisia asioita.

Kylän isojaossa talojen sarkajakoiset pellot ja kylän yhteiskäytössä olleet niityt ja metsät jaettiin talojen omiksi, mahdollisimman yhtenäisiksi lohkoiksi. Varsinaista jakotoimitusta edelsi maanmittaus, jossa pinta-alojen lisäksi arvioitiin kunkin alueen maanlaatu eli suoritetiin ns. jyvitys. Tämän avulla maa-alueiden jako voitiin tehdä tasapuolisesti maanlaadusta riippumatta; huonompaa maata sai enemmän kuin parempaa.… — Lue lisää

Tammelasta Tuusulaan – Isak Sakarinpojasta akateemikko Nils Westermarckiin

Buchtien Tuusulan-sukuhaara on ollut harvemmin esillä. Törmäsin siihen sattumalta, kun huomasin akateemikko Nils Westermarckin kuuluvan sukuun. Hänen taustojaan selvittäessäni tuli esiin mielenkiintoisia asioita Isak Sakarinpoika Buchtin jälkeläisten merkityksestä Tuusulan ja erityisesti Järvenpään taajaman kehitykselle sekä myös Suomen tiedeyhteisölle.

Tammelan Kalliossa 1662 syntynyt Isak Sakarinpoika Bucht osti 1702 Tuusulan Järvenpäästä Kyrölän ratsutilan [Pauli Helén, Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset, 1992].… — Lue lisää

Olkivuosi 1601 oli tuhoisa katovuosi – Kallion kolmesta talosta autioitui kaksi, jotka Sven Bucht sai sittemmin haltuunsa

Matti K. Hakala

Kallion kylässä oli 1500-/1600-lukujen taitteessa kolme taloa. Vuoden 1601 tuhoisan katovuoden seurauksena niistä kaksi autioitui. Samoihin aikoihin Ruotsin hallitsijalla Kaarle-herttualla oli polttava tarve värvätä lisää jalkaväkeä ja ratsumiehiä talonpoikaisväestön keskuudesta lupaamalla verovapauksia ja muita etuuksia. Sven Bucht sai tässä yhteydessä haltuunsa Kallion autioituneet tilat ratsupalvelusta vastaan.… — Lue lisää

Justiina Sakarintytär Heikkilän (o.s. Ryhtä) perukirja vuodelta 1872

Perukirjat ovat oiva keino kurkistaa entisajan ihmisten elämään. Niistä löytyy tietoa sukulaisuussuhteista ja kuvauksia arjen tavaroista. Vanhempia perukirjoja on nykyään aika hyvin saatavilla digitoiduista arkistoista.

Isoisäni isän äiti Justiina Sakarintytär (1802–1872), Kallion Heikkilän (eli Mikkola-Heikkilän) talon emäntä, oli syntynyt Sakarintalossa Sakari Jaakonpoika Buchtin tyttärenä.… — Lue lisää

Sanailtiinpa ennenkin – kiivasta sanomalehtikeskustelua ”Vanhan Tammelan miehen” ja tehtailija A. W. Wahrenin välillä v. 1860

Yllä mainittu kirjoitus julkaistiin Sanomia Turusta -lehden no:ssa 16, 20.04.1860: ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482610?page=3 Koko teksti löytyy koneluettuna jäljempänä.

Kirjoittajan nimimerkin ”Vanha Tammelan mies” takana oli ahkera sanomalehtikirjoittaja maanviljelijä Adolf Lindeberg, Mustialan voutikoulun käynyt Portaan Talosen isäntä. Liekö teräväkynäisyys periytynyt Adolfin tyttärentyttären pojalle, vähintäänkin yhtä ärhäkälle kirjailija Kauko Kareelle, joka puolestaan kirjoitteli lehtiin pakinoita nimimerkillä ”Kaksiparta” Tammelan Töyssylän kesäpaikassaan.… — Lue lisää

Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta

Pitäjän 500-vuotisjuhlaan ilmestyneestä julkaisusta

Tammela juhli 500-vuotista historiaansa syksyllä 1923. Sen kunniaksi julkaistiin juhlakirja ”Tammelan seurakunnan 500-vuotismuisto: 1423–1923”. Tunnettu kotiseutuaktiivi, myöhemmin Turun yliopiston kansatieteen professori Esko Aaltonen oli tietysti mukana kirjaa tekemässä. Hän julkaisi erikseen Helsingin Sanomissa juhlakirjan luvun ” Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta”.… — Lue lisää

Kun isoisä ”vanhan sotaväen” harjoituksiin joutui

Suomi sai oman asevelvollisuusarmeijan jo vuonna 1881

Äidinpuoleisen isoisäni Matti Ryhdän pirtin seinällä riippui aikoinaan kuvataulu komeasta nuoresta sotilaasta. Matti-pappa kuoli jo 80 vuotta sitten, ja kuva joutui pitkäksi aikaa unohduksiin. Eräs hänen lastenlapsistaan löysi kuvan äitinsä jäämistöstä ja rupesi ihmettelemään, kuka kuvassa oikein on.… — Lue lisää

« Older posts

© 2024 Tammelan Bucht-suku

Theme by Anders NorenUp ↑