Sukuseuran kotisivut

Kategoria: Tiedotteet (Page 1 of 6)

Muuttokirja oli entisajan laajennettu virkatodistus

Esimerkkinä Tuomas Matinpoika Sjömanin muuttokirja Jokioisille 26.11.1818

Papinkirja eli muuttokirja tarvittiin entisaikaan seurakunnasta toiseen muutettaessa. Kirkonkirjat toimivat tuolloin ainoana väestörekisterinä ja oli tärkeää, että tiedot siirtyivät myös muutettaessa. Muuttokirja sisälsi henkilötiedot, uskonnolliset tiedot ja lukutaidon, maine- ja terveystiedot sekä myös tiedot mm.

… — Lue lisää

Taistelu perintökirjasta 1760–1772

Rusthollari Sakari Bucht vastaan Mikkolan isännät Jaakko Mikonpoika ja Aatami Heikinpoika

Kallion rustholli ja Mikkolan talo olivat kököttäneet pitkään kylän ainoina taloina kallioisen mäen päällä jo 1600-luvun alusta alkaen. 1680-luvulla voimaan tulleen jakopalkkalaitoksen mukaisesti Mikkola oli pysyvästi määrätty rusthollin aputilaksi eli augmentiksi, joka maksoi veronsa rusthollille osakorvauksena ratsukon varustamisesta.… — Lue lisää

Kallion Mattila – talo vai torppa?

Kallion Mattila oli kummajainen kylän talojen ja torppien joukossa. Sen piti alun perin olla Heikkilän talon perinnönjaossa 1794 perustettu uudistila, mutta siitä ei tullut itsenäistä taloa. Kuitenkin se oli ”manttaaliin pantu”, eli sille oli määrätty manttaaliluku (1/3 Heikkilästä) ja se maksoi vastaavat vuosittaiset verot.… — Lue lisää

Sakari Sakarinpoika Buchtin perinnönjakokirjan 1769 kertomaa

Sakari Sakarinpoika Bucht (1701–1773) oli kolmas perättäinen Sakari Kallion rusthollin isäntänä. Hän oli Sven Buchtin pojan Sakarin pojanpoika ja toimi isäntänä vuosina 1739–1769. Hyvissä ajoin ennen kuolemaansa hän siirsi isännyyden vanhimmalle pojalleen Jaakko Sakarinpojalle 11.5.1769 toimitetussa perinnönjaossa.

Hallitun perinnönjaon, eli käytännössä sukupolvenvaihdoksen, merkitys käy selvästi ilmi, kun seuraava isäntä Jaakko Sakarinpoika kuoli ilmeisen ennenaikaisesti 1792.… — Lue lisää

Jaakko Jaakonpojan I lainhuutohakemus tammikuu 1800

Lainhuuto eli kiinteistön omistusoikeuden vahvistaminen piti entisaikaan käsitellä kolmilla perättäisillä käräjillä. Niiden välillä asia huudatettiin eli laitettiin julkisesti nähtäville ja kuulutettiin kirkossa. Jos vastaväitteitä ei tullut, kolmannella kerralla lainhuuto hyväksyttiin ja omistusoikeuden todistava kiinnekirja annettiin hakijalle.

Lainhuutohakemuksen liitteenä piti olla omistusoikeuden siirtymisen osoittavat asiakirjat, esim.… — Lue lisää

Suvun suosituimmat härkien ja lehmien nimet…

”Mä kutsuin Herttaa ja Helunaa” kuvaillaan aamua tunnetussa Paimenpojan laulussa. Mutta niin kutsuivat esi-isämmekin jo 1700-luvulla, ainakin vanhoista perukirjoista päätellen. Ja kyllä niistä Paimentytön kevätlaulun Mansikki ja Mustikkikin löytyvät; lehmien nimet ovat ikuisia!

Kotieläimet olivatkin entisajan ihmisille niin tärkeitä, että ne lueteltiin nimiä myöten myös perukirjoissa tai perinnönjaossa.… — Lue lisää

Haiponmettän eli Kolmikkaan katselmus 1793

Toimituskirjassa myös toistaiseksi varhaisin merkintä nimestä Ryhtä

Haiponmettä oli Kallion kylän ikivanha nautinta-alue Torronsuon etelärannalla. Isojaossa sitä ei luettu kylän maihin, vaan siitä muodostettiin ns. kruunun liikamaa. Kylien rajankäynnin yhteydessä 1786 myös Haiponmettä pyykitettiin ja siitä ruvettiin asiakirjoissa käyttämään nimeä Kolmikas tai Kolmikko.

… — Lue lisää

Torron rakuuna Mickel Troppstedtin perukirja vuodelta 1806 on suomenkielinen. Sen avulla varmistui myös Riihivalkaman ruotusotilaan syntyperä. 

Perukirjojen avulla pääsee kurkistamaan entisajan ihmisten arkeen. Niissä luetellaan hyvinkin tarkasti edesmenneen omaisuus ja käyttämät tavarat aina yksittäisiä vaatekappaleita myöten. Perukirjoissa yksilöidään myös perilliset, mistä voi olla paljon apua myös sukulaisuussuhteiden selvittämisessä. Sukututkimus muistuttaakin usein salapoliisityötä; tiedon jyväsiä pitää kerätä monesta eri lähteestä

Perukirjat tehtiin 1800-luvun loppupuolelle asti pääsääntöisesti silloisella hallintokielellä eli ruotsiksi.… — Lue lisää

Uusi jäsenartikkeli: Syrjän torpan synty ja suku

Matti K. Hakala

Kallion Syrjän torpasta on julkaistu monta tarinaa niin Buchtien sukukirjassa, sukuseuran lehdessä kuin verkkosivuillakin. Se oli tyypillinen perintöosuustorppa, joka annettiin taloon jääneelle isännän veljelle, kun tämä perusti perheen. Seuraavassa vielä tarkempi kuvaus torpan syntyhistoriasta kontrahteineen vuodelta 1832 sekä katsaus torpan runsaslukuisiin jälkeläisiin, jotka muodostavat varsin tuuhean oksan Tammelan Buchtien sukupuussa.… — Lue lisää

Hopeaveroluettelo vuodelta 1571 on aikansa juorukalenteri

Veroluettelot kertovat Kallion taloista 1500-luvulla ja auttavat ymmärtämään, miten Sven Bucht onnistui asettumaan kylään 1606.

Hopeaveroksi sanotaan Älvsborgin ensimmäisten lunnaiden maksamiseksi v. 1571 kerättyä ylimääräistä veroa. Älvsborgin lunnaiden taustasta ja toisten lunnaiden veron keräyksestä on laajemmin kerrottu aiemmassa Buchtien FB-ryhmän ja verkkosivujen julkaisussa.… — Lue lisää

« Older posts

© 2025 Tammelan Bucht-suku

Theme by Anders NorenUp ↑