Sukuseuran kotisivut

Kategoria: Tiedotteet (Page 3 of 6)

Sanailtiinpa ennenkin – kiivasta sanomalehtikeskustelua ”Vanhan Tammelan miehen” ja tehtailija A. W. Wahrenin välillä v. 1860

Yllä mainittu kirjoitus julkaistiin Sanomia Turusta -lehden no:ssa 16, 20.04.1860: ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482610?page=3 Koko teksti löytyy koneluettuna jäljempänä.

Kirjoittajan nimimerkin ”Vanha Tammelan mies” takana oli ahkera sanomalehtikirjoittaja maanviljelijä Adolf Lindeberg, Mustialan voutikoulun käynyt Portaan Talosen isäntä. Liekö teräväkynäisyys periytynyt Adolfin tyttärentyttären pojalle, vähintäänkin yhtä ärhäkälle kirjailija Kauko Kareelle, joka puolestaan kirjoitteli lehtiin pakinoita nimimerkillä ”Kaksiparta” Tammelan Töyssylän kesäpaikassaan.… — Lue lisää

Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta

Pitäjän 500-vuotisjuhlaan ilmestyneestä julkaisusta

Tammela juhli 500-vuotista historiaansa syksyllä 1923. Sen kunniaksi julkaistiin juhlakirja ”Tammelan seurakunnan 500-vuotismuisto: 1423–1923”. Tunnettu kotiseutuaktiivi, myöhemmin Turun yliopiston kansatieteen professori Esko Aaltonen oli tietysti mukana kirjaa tekemässä. Hän julkaisi erikseen Helsingin Sanomissa juhlakirjan luvun ” Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta”.… — Lue lisää

SUKUSEURAMME MUKANA TAMMELA 600 -JUHLAVUODEN OHJELMASSA

Tammelan kylä on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1423. Sen kunniaksi vietetään vuosi 2023 Tammelassa 600-vuotisjuhlan merkeissä. Juhlavuosi käynnistyy tammikuussa Teemu Keskisarjan historialuennolla 10.1.2023. Lähiaikoina julkaistaneen koko juhlavuoden kalenteri lukuisine tapahtumineen ja tarkempine tietoineen.

Sukuseuramme Tammelan Bucht-suku on toiminnassaan perehtynyt laajasti paitsi suku- ja henkilöhistorioihin, myös paikallishistoriaan ja kyläyhteisöjen kehitykseen.… — Lue lisää

Kun isoisä ”vanhan sotaväen” harjoituksiin joutui

Suomi sai oman asevelvollisuusarmeijan jo vuonna 1881

Äidinpuoleisen isoisäni Matti Ryhdän pirtin seinällä riippui aikoinaan kuvataulu komeasta nuoresta sotilaasta. Matti-pappa kuoli jo 80 vuotta sitten, ja kuva joutui pitkäksi aikaa unohduksiin. Eräs hänen lastenlapsistaan löysi kuvan äitinsä jäämistöstä ja rupesi ihmettelemään, kuka kuvassa oikein on.… — Lue lisää

Sukujuhlan 2022 yhteenveto

Juhlavieraat yhteiskuvassa

Tammelan Buchtien sukukokous ja -juhla Tammelan kunnantalolla 6.8.2022 

Tämän vuoden juhlatilaisuus pidettiin Tammelan kunnantalolla Hakkapeliittapäivien avajaistapahtuman yhteydessä. Siihen osallistui n. 75 juhlavierasta ja järjestäjän edustajaa.

Osallistujissa oli huomattavan paljon uusia jäseniä ja myös sisaryhdistyksen Bucht/Boucht släktföreningin delegaatio Ruotsista puheenjohtajansa Ove
Buchtin johdolla.
… — Lue lisää

Tervetuloa Tammelan Buchtien sukujuhlaan 6.8.2022!

On taas sukukokouksen ja sukujuhlan aika. Tällä kertaa järjestämme tilaisuuden heti Tammelan kirkolla pidettävien Hakkapeliittapäivien perinteisten avajaisten jälkeen viereisellä kunnantalolla. Sukukokouksessa tilaisuuden alussa käsitellään seuran sääntömääräiset asiat  ja siihen voivat osallistua vain sukuseuran jäsenet.  

Kaikille avoin sukujuhla liittyy saumattomasti hakkapeliittaperinteeseen sekä Tammelan pitäjän ja kirkon historiaan.… — Lue lisää

Kun piika Riitta Jaakontytär ja Tammelan kirkkoherra Laurentius Petri kohtasivat vuonna 1665

Tavallisesta rahvaasta ei juurikaan ole kirjallisia tietoja ennen kuin kirkonkirjoja alettiin säännönmukaisemmin pitää 1600-luvun loppupuolella. Erilaisista veroluetteloista, maakirjoista ja henkikirjoista löytyy kyllä talojen isäntien nimiä ja käräjäpöytäkirjoissa on lueteltu lautamiehet. Naisten nimiä esiintyy vielä harvemmin. Esimerkiksi Sakari Sveninpoika Buchtin ensimmäisen vaimon kuolintieto löytyy Tammelan seurakunnan hautapaikkamaksujen tililtä v.… — Lue lisää

Karl Emil Österman kivityöläisenä Amerikassa

Buchtin sukukirjassa s. 261 mainitaan lyhyesti, että Olga Vilhemiina Heikkilän aviomies Karl Emil Österman muutti Amerikkaan ja kuoli siellä. Tässä jutussa kerrotaan tarkemmin hänen Amerikan vaiheistaan löytyneiden dokumenttien pohjalta. Kiteytettynä Karl Emil toimi kivityöläisenä ensin Minnesotan Sandstonessa ja sittemmin New Hampshiren Fitzwilliamin kivilouhoksella, missä hänen elämänsä päättyi tapaturmaisesi v.… — Lue lisää

TAMMELAN KOLME VANHAA ”SOTAUROSTA”

Sotaveteraanien arvostus on Suomessa yleisesti korkealla tasolla ja heitä on tuettu viime sotien jälkeen monin tavoin. Toista oli kaksisataa vuotta sitten, jolloin Suomen sodan veteraanit unohdettiin käytännössä 50 vuodeksi. Tammelassa löytyi silloin enää vain neljä elossa olevaa ”sotavanhusta”. Tuon ajan sanomalehdistä löytyi kuvaus näistä kolmen ”sotauroon” vaiheista ja neljännestäkin löytyi perustiedot.… — Lue lisää

Muukalaiset sukunimemme vaihdamme me allekirjoittaneet suomalaisiin – moni Bucht-sukuun kuuluvakin vaihtoi sukunimensä 1906 ja 1935

Muukalaiset sukunimemme vaihdamme me allekirjoittaneet suomalaisiin – Muukalaisuus häviää Etelä-Hämeestä sukunimienkin suhteen.

Tuollaisia otsikoita oli paikallislehdissä, kun suomalaisuusaatteen innoittamana vaihdettiin sukunimiä. Tavallisella rahvaalla ei Länsi-Suomessa menneinä vuosisatoina ollut juurikaan varsinaisia sukunimiä; ihmiset tunnettiin muutenkin esim. kylän ja talon nimillä. 1800-luvun loppupuolella sukunimiä ruvettiin laajemmin ottamaan tai pikemminkin antamaan.… — Lue lisää

Mäntsälän Alikartanon historia ulottuu Kaarle IX:n Baltian sotaretkiin 1600-luvun alussa.

Mäntsälän Alikartano tunnetaan nykyään lähinnä A. E. Nordenskiöldin museona. Käynti siellä herätti niin paljon avoimia kysymyksiä, että piti selvittää kartanon historiaa tarkemmin.

Alikartanon päärakennus eli Ylipytinki vuodelta1805 toimii nykyään museona

Tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901) on tunnetuimpia suomalaissyntyisiä tiedemiehiä. Hänen kuuluisin saavutuksensa on Koillisväylän eli Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävän pohjoisen meriväylän läpi purjehtiminen ensimmäisenä 1878–1879.… — Lue lisää

« Older posts Newer posts »

© 2024 Tammelan Bucht-suku

Theme by Anders NorenUp ↑