Sukujuhlan 2022 yhteenveto

Juhlavieraat yhteiskuvassa

Tammelan Buchtien sukukokous ja -juhla Tammelan kunnantalolla 6.8.2022

Tämän vuoden juhlatilaisuus pidettiin Tammelan kunnantalolla Hakkapeliittapäivien avajaistapahtuman yhteydessä. Siihen osallistui n. 75 juhlavierasta ja järjestäjän edustajaa.

Osallistujissa oli huomattavan paljon uusia jäseniä ja myös sisaryhdistyksen Bucht/Boucht släktföreningin delegaatio Ruotsista puheenjohtajansa Ove
Buchtin johdolla. Kuvassa Mikko Leino ja Ove Bucht laskemassa kukkia Tammelan sankarihaudalle ennen juhlallisuuksien alkua. Toisessa kuvassa Oven jälkipolven edustajia.

Sääntömääräisessä sukukokouksessa hyväksyttiin aluksi kauden 2019–2021 tilinpäätös ja toimintakertomus [Seuran toimintakertomus 2019-2021] sekä myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus. Kokous päätti nostaa jäsenmaksun 35 euroon; seuran talous on tiukoilla ja nykyinen 30 euroa on ollut käytössä kymmenkunta vuotta. Hyväksyttiin myös toimintasuunnitelma, jota kiiteltiin monipuoliseksi ja sen todettiin antavan monenlaisia mahdollisuuksia jäsenistölle osallistua seuran toimintaan [Toimintasuunnitelma kaudelle 2023–2025]. Seuran tiedotus- ja julkaisutoiminta siirretään entistä enemmän kotisivuille ja Facebookiin; painettu lehti julkaistaan vain poikkeustapauksissa.

Hallituksen puheenjohtajaksi seuraavaksi toimintakaudeksi 2023–25 valittiin nykyinen puheenjohtaja Matti K Hakala ja muiksi jäseniksi Seppo Kujala, Mikko Leino, Eliisa Lintukorpi, Riikka Kaleva, Juha Soini, Erkki Tiensuu, Tiina Valjakka, Sanna Vesala ja Risto Ylitalo. Sukukokouksen koko pöytäkirja löytyy täältä Sukukokouksen 6.8.2022 pöytäkirja.

Varsinaisen sukujuhlan avauksessa puheenjohtaja Matti K. Hakala valotti lyhyesti sukuseuran merkitystä ja taustaa:

Yhteiset sukujuuret ovat tietysti perusta koko sukuseuran toiminnalle. Mutta mistä nämä tuhannet suvun jäsenet ovat löytyneet, ja mikä meitä yhdistää sukujuurien lisäksi? Tässä muutamia tekijöitä:

uteliaisuus; kiinnostaa tietää, keitä muita kuuluu sukuun, ja tutustua uusiin sukulaisiin
miten yhteiset esivanhemmat elivät, mitä tiedämme heistä
kytkentä historiaan; paikallisesti ja valtakunnallisesti
sukuseuramme toiminta alkoi pienimuotoisista serkkutapaamisista
kun tietoa suvusta kertyi, löytyi koko ajan uusia sukulaisia, jotka kiinnostuivat ja halusivat mukaan
syntyy ”lumipalloilmiö”; minäkin kuulun tuohon sukuun ja haluan siitä lisää tietoja
tietoa kertyy koko ajan lisää; enemmän ihmisiä saman suvun kimpussa; uusia jäseniä!

Kun tietoa esi-isien elämänvaiheista on kertynyt, avautuu historiakin aivan uudella tavalla ja tulee konkreettiseksi, toisin kuin historiankirjoissa. Ja myös päinvastoin, historian tapahtumat ja yhteiskunnan muutokset auttavat ymmärtämään myös yksittäisten ihmisen, omien sukulaisten, kohtaloita.

Tämän juhlan kantavana ajatuksena onkin, miten Bucht-suku kytkeytyy Tammelan pitäjän ja kirkon historiaan. Hakkapeliittaperinteet yksi esimerkki tästä ja sen takia tämä juhla järjestetään päivien avauksen yhteydessä. Hakkapeliittapäiviltä kävikin säätyläispari tuomassa tervehdyksen juhlaamme.

Tätä historiallista taustaa avasi kirkon osalta myös juhlapuhujamme, kunnan
kulttuuriopas Seppo Kujala, joka mielenkiintoisessa esityksessään Tammelan kirkon aarteet kertoi Tammelan kirkosta löytyneistä vanhoista asiakirjoista ja esineistä. Aineistoa koskeva tutkimus on vielä kesken, joten esitystä ei ole lupa julkaista tässä. Seppo järjesti juhlien jälkeen myös tutustumiskäynnin Tammelan kirkkoon.

Matti K. Hakala jatkoi esityksellä Suvun vaiheet ja Tammela. Muutama poiminta sisällöstä:

Sven Buchtista löytynyt ensimmäinen asiakirja on luettelo 12.2.1606 Lappeen pitäjässä pidetyssä uusien ratsumiesten katselmuksesta. Swen on siinä tavallinen ratsumies Thomas Ollssonin lippueesa. Seuraavana vuonna hänet mainitaan jo Kallion ratsutilalla majoitusmestarina. Swen kuoli sodassa n. 1623; leskelle myönnettiin verovapaus kuninkaan lain mukaan.

Kallion ratsutilalta lähti ainakin 2 hakkapeliittaa Saksan sotaan: 1630 Svenin vävy Matti Tuomaanpoika, joka on merkitty kuolleeksi tautiin 1633, sekä Yrjö Matinpoika vuonna 1638, joka katosi jonnekin 1640. Tämän jälkeen Svenin poika Sakari oli isäntänä ja ratsumiehenä itsekin.

Hän oli arvostettu luottamusmies, sexman eli kuudennusmies lähes 40 vuotta. Sakarin paikka Tammelan kirkon penkkijärjestyksessä oli heti kirkkoherran ja kappalaisen vieressä ja haudattiin kirkon kuorin lattian alle ilmaiseksi!

Kuvassa tiedossa olevat Sven Buchtin lapset ja lapsenlapset

Svenin jälkeläisiä löytyy nykyään ympäri Suomea ja myös erityisesti Ruotsin ja Norjan pohjoisosista. Tämä Tornionlaakson sukuhaara sai alkunsa isovihan taisteluihinkin osallistuneen ja sittemmin kapteeniksi ylenneen Gustav Buchtin asetuttua Ylitornion Hannukkalan taloon. Hänen jälkeläisiään on mm. Ruotsin entinen maaseutuministeri Sven-Erik Bucht.

Kallioon ratsutilan myöhemmätkin isännät olivat aktiivisesti mukana Tammelan pitäjän- kirkonhallinnossa mm. kuudennusmiehinä, jahti- ja siltavouteina ym. Heidän puumerkkejään löytyy useasta kirkonkokousten pöytäkirjasta.

Kallion kylä kehitys näkyy hyvin tarkastelemalla ensin maakirjakarttaa vuodelta 1648, sitten isojakokarttaa vuodelta 1791 sekä viimeksi ns. uusjakokarttaa v. 1931. Sata vuotta sitten vanhalla kylätontilla kallion päällä oli vielä kolme taloa. Niistä kaksi eli Sakarintalo (Niemelä) ja Heikkilä siirrettiin vasta uusjaon jälkeen nykyisille paikoilleen ja Kallion ratsutilan alkuperäiselle paikalle jäi vain Jaakontalo eli nykyinen Ryhtä.

Esitysaineisto avautuu tästä: Matti K. Hakala esitys 6.8.2022_pakattu

Tilaisuuden lopuksi Mikko Leino esitteli sukuseuran uuden hallituksen ja myös
paikalla olleet aiemmat aktiivit. Sukuseuran pitkäaikainen sukututkimusvastaava ja Suomen Sukututkimusseuran ansiomitalilla palkittu Lauri Terho luopui hallitusjäsenyydestä ja sai ansaitut kiitokset kukkakimpun kera. Tämän jälkeen jatkui vapaa seurustelu juhlakahvien merkeissä.