Sven Buchtin tyttären Kirstin jalanjäljillä Uskelan ja Halikon historiallisilla paikoilla.
Lue koko juttu tästä linkistä: Kirsti Buchtin jalanjäljillä 20.5.2023
Sukuseuran kotisivut
Lue koko juttu tästä linkistä: Kirsti Buchtin jalanjäljillä 20.5.2023
Perukirjat ovat oiva keino kurkistaa entisajan ihmisten elämään. Niistä löytyy tietoa sukulaisuussuhteista ja kuvauksia arjen tavaroista. Vanhempia perukirjoja on nykyään aika hyvin saatavilla digitoiduista arkistoista.
Isoisäni isän äiti Justiina Sakarintytär (1802–1872), Kallion Heikkilän (eli Mikkola-Heikkilän) talon emäntä, oli syntynyt Sakarintalossa Sakari Jaakonpoika Buchtin tyttärenä.… — Lue lisää
Yllä mainittu kirjoitus julkaistiin Sanomia Turusta -lehden no:ssa 16, 20.04.1860: ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482610?page=3 Koko teksti löytyy koneluettuna jäljempänä.
Kirjoittajan nimimerkin ”Vanha Tammelan mies” takana oli ahkera sanomalehtikirjoittaja maanviljelijä Adolf Lindeberg, Mustialan voutikoulun käynyt Portaan Talosen isäntä. Liekö teräväkynäisyys periytynyt Adolfin tyttärentyttären pojalle, vähintäänkin yhtä ärhäkälle kirjailija Kauko Kareelle, joka puolestaan kirjoitteli lehtiin pakinoita nimimerkillä ”Kaksiparta” Tammelan Töyssylän kesäpaikassaan.… — Lue lisää
Tammela juhli 500-vuotista historiaansa syksyllä 1923. Sen kunniaksi julkaistiin juhlakirja ”Tammelan seurakunnan 500-vuotismuisto: 1423–1923”. Tunnettu kotiseutuaktiivi, myöhemmin Turun yliopiston kansatieteen professori Esko Aaltonen oli tietysti mukana kirjaa tekemässä. Hän julkaisi erikseen Helsingin Sanomissa juhlakirjan luvun ” Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta”.… — Lue lisää
Tammelan kylä on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1423. Sen kunniaksi vietetään vuosi 2023 Tammelassa 600-vuotisjuhlan merkeissä. Juhlavuosi käynnistyy tammikuussa Teemu Keskisarjan historialuennolla 10.1.2023. Lähiaikoina julkaistaneen koko juhlavuoden kalenteri lukuisine tapahtumineen ja tarkempine tietoineen.
Sukuseuramme Tammelan Bucht-suku on toiminnassaan perehtynyt laajasti paitsi suku- ja henkilöhistorioihin, myös paikallishistoriaan ja kyläyhteisöjen kehitykseen.… — Lue lisää
Äidinpuoleisen isoisäni Matti Ryhdän pirtin seinällä riippui aikoinaan kuvataulu komeasta nuoresta sotilaasta. Matti-pappa kuoli jo 80 vuotta sitten, ja kuva joutui pitkäksi aikaa unohduksiin. Eräs hänen lastenlapsistaan löysi kuvan äitinsä jäämistöstä ja rupesi ihmettelemään, kuka kuvassa oikein on.… — Lue lisää
Juhlavieraat yhteiskuvassa
Tämän vuoden juhlatilaisuus pidettiin Tammelan kunnantalolla Hakkapeliittapäivien avajaistapahtuman yhteydessä. Siihen osallistui n. 75 juhlavierasta ja järjestäjän edustajaa.
Osallistujissa oli huomattavan paljon uusia jäseniä ja myös sisaryhdistyksen Bucht/Boucht släktföreningin delegaatio Ruotsista puheenjohtajansa Ove
Buchtin johdolla.… — Lue lisää
On taas sukukokouksen ja sukujuhlan aika. Tällä kertaa järjestämme tilaisuuden heti Tammelan kirkolla pidettävien Hakkapeliittapäivien perinteisten avajaisten jälkeen viereisellä kunnantalolla. Sukukokouksessa tilaisuuden alussa käsitellään seuran sääntömääräiset asiat ja siihen voivat osallistua vain sukuseuran jäsenet.
Kaikille avoin sukujuhla liittyy saumattomasti hakkapeliittaperinteeseen sekä Tammelan pitäjän ja kirkon historiaan.… — Lue lisää
Tavallisesta rahvaasta ei juurikaan ole kirjallisia tietoja ennen kuin kirkonkirjoja alettiin säännönmukaisemmin pitää 1600-luvun loppupuolella. Erilaisista veroluetteloista, maakirjoista ja henkikirjoista löytyy kyllä talojen isäntien nimiä ja käräjäpöytäkirjoissa on lueteltu lautamiehet. Naisten nimiä esiintyy vielä harvemmin. Esimerkiksi Sakari Sveninpoika Buchtin ensimmäisen vaimon kuolintieto löytyy Tammelan seurakunnan hautapaikkamaksujen tililtä v.… — Lue lisää
Buchtin sukukirjassa s. 261 mainitaan lyhyesti, että Olga Vilhemiina Heikkilän aviomies Karl Emil Österman muutti Amerikkaan ja kuoli siellä. Tässä jutussa kerrotaan tarkemmin hänen Amerikan vaiheistaan löytyneiden dokumenttien pohjalta. Kiteytettynä Karl Emil toimi kivityöläisenä ensin Minnesotan Sandstonessa ja sittemmin New Hampshiren Fitzwilliamin kivilouhoksella, missä hänen elämänsä päättyi tapaturmaisesi v.… — Lue lisää
Sotaveteraanien arvostus on Suomessa yleisesti korkealla tasolla ja heitä on tuettu viime sotien jälkeen monin tavoin. Toista oli kaksisataa vuotta sitten, jolloin Suomen sodan veteraanit unohdettiin käytännössä 50 vuodeksi. Tammelassa löytyi silloin enää vain neljä elossa olevaa ”sotavanhusta”. Tuon ajan sanomalehdistä löytyi kuvaus näistä kolmen ”sotauroon” vaiheista ja neljännestäkin löytyi perustiedot.… — Lue lisää
© 2025 Tammelan Bucht-suku
Theme by Anders Noren — Up ↑