Bucht-suvun kantaisänä pidetään Sven Buchtia, joka asettui vuonna 1606 Tammelan Kallion kylän Ryhdän taloon, joka oli jäänyt autioksi. Ryhdän Sukuseura perustettiin Mikko Juhonpoika ja Maria Mikontytär Ryhdän jälkeläisten toisessa varsinaisessa sukukokouksessa 21.8.1994. Ensimmäisen kerran oli oltu koolla pari vuotta aiemmin. Sukuseuran rekisteröitiin 28.8.1998. Seuraan kuuluu nykyään laajalti Bucht-suvun Tammelan sukuhaaran jäseniä ja nimeksi muutettiin sukukokouksessa 4.8.2019 vastaavasti  Tammelan Bucht-suku ry. Sukuseuran säännöt löytyvät täältä: Vahvistetut säännöt 17.2.2020

Kantaisä  Sven Bucht

sukuviiri_3Sven Bucht oli Ruotsi Suomen armeijan majoitusmestari. Hän käytti sinettiä ja varmisti sillä laatimiaan asiakirjoja. Hän oli mm. mukana Moskovan sotaretkellä Herman Dykerin lipuston majoitusmestarina Jaakko de la Gardien valloittaessa Moskovan vuonna 1610. Sven  kuoli rintamalla. Tarkempaa aikaa eikä paikkaa tunneta, mutta leski on nauttinut verovapaudesta vuonna 1624. Sven Bucht lunasti autiotilan Tammelan Kalliosta vuonna 1606 ja perusti sinne ratsutilan. Svenin puolisoa ei tunneta, mutta tutkimukset ovat keskittyneet Turun ympäristöön. Turkuun heille on kirjattu syntyneeksi vuonna 1600 tytär Kirsti. Heillä ilmeisesti vanhimmat lapset ovat olleet tyttöjä, koska ratsutilan omisti välillä tytär Walborin puoliso. Pojasta Sakarista tuli isäntä vasta myöhemmin. Vävy oli myös Hakkapeliitta joka ei palannut sotaretkeltään. Hänen nimensä on Tammelan kirkon edessä olevassa Hakkapeliittapatsaassa. Viisi ensimmäistä sukupolvea ratsutila siirtyi kokonaisena isältä pojalle. Vasta Jaakko Sakarinpoika s. 1729 jakoi ratsutilan kolmelle pojalleen. Taloja kutsuttiin poikien etunimien mukaan Jaakontalo, Sakarintalo ja Antintalo. Sakarintalo toimii tänäkin päivänä Kalliossa maanviljelystilana ja on myöskin siirtynyt suvussa aina isältä pojalle kahdentoistasukupolven ajan.