Sukuseuran kotisivut
Matti K. Hakala
Syrjän torpan historia kietoutuu tiivisti Jaakontalon perintö- ja omistusjärjestelyihin, jotka varsinkin 1800-/1900-lukujen taitteessa olivat monivaiheiset. Aiemmassa kirjoituksessa ”Syrjän torpan synty ja suku” on kuvattu torpan vaiheet Jaakko Jaakonpoika Syrjän (Ryhtä) aikana 1832–1887.
Kallion Syrjän torpasta on julkaistu monta tarinaa niin Buchtien sukukirjassa, sukuseuran lehdessä kuin verkkosivuillakin. Se oli tyypillinen perintöosuustorppa, joka annettiin taloon jääneelle isännän veljelle, kun tämä perusti perheen. Seuraavassa vielä tarkempi kuvaus torpan syntyhistoriasta kontrahteineen vuodelta 1832 sekä katsaus torpan runsaslukuisiin jälkeläisiin, jotka muodostavat varsin tuuhean oksan Tammelan Buchtien sukupuussa.… — Lue lisää
Matti K. Hakala
Kallion Syrjän torpasta on julkaistu monta tarinaa niin Buchtien sukukirjassa, sukuseuran lehdessä kuin verkkosivuillakin. Se oli tyypillinen perintöosuustorppa, joka annettiin taloon jääneelle isännän veljelle, kun tämä perusti perheen. Seuraavassa vielä tarkempi kuvaus torpan syntyhistoriasta kontrahteineen vuodelta 1832 sekä katsaus torpan runsaslukuisiin jälkeläisiin, jotka muodostavat varsin tuuhean oksan Tammelan Buchtien sukupuussa.… — Lue lisää
Hopeaveroksi sanotaan Älvsborgin ensimmäisten lunnaiden maksamiseksi v. 1571 kerättyä ylimääräistä veroa. Älvsborgin lunnaiden taustasta ja toisten lunnaiden veron keräyksestä on laajemmin kerrottu aiemmassa Buchtien FB-ryhmän ja verkkosivujen julkaisussa.… — Lue lisää
Jutun voit lukea jäsensivuiltamme täältä:
https://tammelanbuchtsuku.net/jasenartikkelit/kalliit-alvsborgin-lunnaat-kertovat-paitsi-valtapolitiikasta-myos-tavallisten-ihmisten-elamasta/
… — Lue lisää
Matti K. Hakala
Tanska valloitti kaksi kertaa (1563 ja 1612) Ruotsille elintärkeän Älvsborgin linnoituksen. Kummallakin kerralla Ruotsi joutui maksamaan suuret lunnaat saadakseen linnoituksen takaisin. Lunnaiden maksaminen kävi kalliiksi koko väestölle; ne kun kerättiin ankarilla ylimääräisillä veroilla. Sukututkijalle yksityiskohtaiset veronkantoluettelot ovat kuitenkin hyödyllisiä.… — Lue lisää
Tämän vuoden retken kohteena on entisen Järvenpään kartanon tienoot ja historia. Sven Buchtin pojanpoika Isak Sakarinpoika Bucht muutti 1702 silloisen Suur-Tuusulan Träskändan eli Järvenpään kylään Kyrölän ratsutilalle. Kyrölästä kehittyi Järvenpään mahtavin tila, josta ruvettiin käyttämään nimeä Järvenpään kartano. Kartano siirtyi myöhemmin Westermarck-suvulle, jonka edustaja Bjarne Westermarck kehitti tilaa voimakkaasti ja käytännössä perusti Järvenpään taajaman, mistä kehittyi nykyinen Järvenpään kaupunki.… — Lue lisää
Oheisessa Museoviraston kuvassa 1890-luvun lopulta on Järvenpään kartanon kolmen viimeisen omistajasukupolven edustajat: vasemmalla Anton Walter Westermarck, hänen vaimonsa Alfhild Ehrström ja heidän poikansa Bjarne Westermarck. Oikealla Alfhild Ehrströmin vanhemmat Otto Alexander Ehrström ja hänen vaimonsa Hilma Adolfina Rosalie Ehrström (Gråå).
Isak Sakarinpoika Buchtilla, Järvenpään Kyrölän ratsutilan isännällä, oli kolme poikaa: Fredrik, Karl Adolf ja Johan Reinhold. Isakin perinnönjaossa 1752 Fredrik lunasti Johan Reinholdin osuuden itselleen ja sai näin 2/3 Kyrölästä päärakennuksineen. Tätä tilaa kutsuttiin Gammelgårdiksi.
Jutun voit lukea jäsensivuiltamme täältä: https://tammelanbuchtsuku.net/artikkelit/jasenartikkelit/… — Lue lisää
Majoitusmestarista korpraaliksi, palkkatiloja Pälkänettä myöten
Kiitos Kustaa Vaasan verouudistuksen, Suomesta löytyy kattava kokoelma veroluetteloita, maakirjoja, kuitteja, kopiokirjeitä, autiotilaluetteloita ja sakkoluetteloita vuodesta 1537 alkaen. Kustaa kun oli saanut mullistavan ajatuksen: hallitsijalla oli oikeus tietää valtion vuotuiset tulot! Tätä varten silloiset linnaläänit jaettiin voutikuntiin, joiden korkein viranhaltija oli suoraan kruunun alaisuudessa toiminut vouti, joka oli vastuussa veronkannosta ja tilinpidosta.… — Lue lisää
Vanha sanonta ”armeija marssii vatsallaan” kuvaa ruokahuollon tärkeyttä sotajoukon toimintakyvyssä. Ratsuväessä tietysti myös hevoset piti ruokkia kunnolla. Majoitusmestarina Sven Buchtin vastuulla oli erityisesti tämän muonituksen järjestäminen.
© 2026 Tammelan Bucht-suku
Theme by Anders Noren — Up ↑
