Wahren-opiston ja Tammelan Bucht-suku ry:n Tammelan 600 -juhlavuoden neliosaiseen luentosarjan ”Tammelan historia avautuu kylien ja sukututkimuksen kautta” viimeinen esitys pidettiin 12.10.2023 Tammelan kunnantalolla. Esityksen otsikko oli ”Miten itse voin tutkia Tammelan sukuani netissä? /Arkistojen käyttö ja Geni”. Kuulijoita oli jälleen tuvan täydeltä.… — Lue lisää
Tekijä: Matti Hakala (Page 3 of 7)
Genissä on jo tuhansia Bucht-sukuun kuuluvien profiileja, mutta tähän asti on ollut mahdotonta tarkastella niitä omana ryhmänään. Tilanteen parantamiseksi perustimme Tiina Valjakan kanssa Geniin projektin nimeltä Tammelan Bucht-suku.
Tarkoitus on yhdessä kerätä Bucht-sukuun kuuluvien profiilit tähän projektiin ja rakentaa näin suvun yhteistä sukupuuta Genin ominaisuuksia hyödyntäen.… — Lue lisää
Pidin 28.9.2023 Tammelan kunnantalolla esityksen Kartat kertovat Tammelan kylien kehityksestä. Se kuuluu Wahren-opiston ja Tammelan Bucht-suku ry:n Tammelan 600 -juhlavuoden neliosaiseen luentosarjaan ”Tammelan historia avautuu kylien ja sukututkimuksen kautta”. Kuulijoita valtuustosalissa oli tuvan täydeltä. Noin puolet heistä tunnusti kuuluvansa Bucht-sukuun.… — Lue lisää
Vuorentaan kartano on yksi harvoista maamme keskiajalta ja 1500-luvulta säilyneistä ylhäisaateliston kivilinnoista, jonka nykyasu on peräisin 1850-luvulla tehdystä korjauksesta. Se on osa Halikonlahden maassamme ainutlaatuista ja tiivistä kartanokeskittymää, joka on vuosisatojen kuluessa muodostunut Horn-suvun keskiaikaisperäisistä Åminnen (Joensuu), Viurilan ja Vuorentaan kartanoista.… — Lue lisää
Matti K. Hakala
Kallion kylässä oli 1500-/1600-lukujen taitteessa kolme taloa. Vuoden 1601 tuhoisan katovuoden seurauksena niistä kaksi autioitui. Samoihin aikoihin Ruotsin hallitsijalla Kaarle-herttualla oli polttava tarve värvätä lisää jalkaväkeä ja ratsumiehiä talonpoikaisväestön keskuudesta lupaamalla verovapauksia ja muita etuuksia. Sven Bucht sai tässä yhteydessä haltuunsa Kallion autioituneet tilat ratsupalvelusta vastaan.… — Lue lisää
Koronan vuoksi siirtynyt perinteinen ja odotettu Salon retki on vihdoinkin toteutumassa. Retki on harvinainen tilaisuus tutustua vanhan Uskelan ja Halikon historiallisiin paikkoihin, joissa Sven Buchtin tytär Kirsti perheineen eli 1600-luvun puolivälissä. Retken kohteista löytyy enemmän taustatietoa täältä: Tammelan Bucht-suvun Salon seudun kevätretken 20.5.2023 tausta-aineistoa
Alla tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet sekä ”Callion Pikku Kaiku”, ajankohtaistiedote sukuseuran toiminnasta. … — Lue lisää
Sven Buchtin tyttären Kirstin jalanjäljillä Uskelan ja Halikon historiallisilla paikoilla.
Lue koko juttu tästä linkistä: Kirsti Buchtin jalanjäljillä 20.5.2023
- Muistattehan maksaa sukuseuran jäsenmaksun 35 euroa tilille Tammelan Bucht-suku ry, tilinumero: FI03 5025 3340 0400 09. Merkitse maksun tiedonantoja kohtaan nimesi, osoitteesi ja miel. sähköpostiosoitteesi. Maksu kattaa koko toimintakauden 2023–2025. Maksusta emme lähetä erikseen laskua. Ks. https://tammelanbuchtsuku.net/liittyminen/
- Ennakkotieto kevätretkestä 20.5.2023 Salon seudulle.
Perukirjat ovat oiva keino kurkistaa entisajan ihmisten elämään. Niistä löytyy tietoa sukulaisuussuhteista ja kuvauksia arjen tavaroista. Vanhempia perukirjoja on nykyään aika hyvin saatavilla digitoiduista arkistoista.
Isoisäni isän äiti Justiina Sakarintytär (1802–1872), Kallion Heikkilän (eli Mikkola-Heikkilän) talon emäntä, oli syntynyt Sakarintalossa Sakari Jaakonpoika Buchtin tyttärenä.… — Lue lisää
Yllä mainittu kirjoitus julkaistiin Sanomia Turusta -lehden no:ssa 16, 20.04.1860: ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482610?page=3 Koko teksti löytyy koneluettuna jäljempänä.
Kirjoittajan nimimerkin ”Vanha Tammelan mies” takana oli ahkera sanomalehtikirjoittaja maanviljelijä Adolf Lindeberg, Mustialan voutikoulun käynyt Portaan Talosen isäntä. Liekö teräväkynäisyys periytynyt Adolfin tyttärentyttären pojalle, vähintäänkin yhtä ärhäkälle kirjailija Kauko Kareelle, joka puolestaan kirjoitteli lehtiin pakinoita nimimerkillä ”Kaksiparta” Tammelan Töyssylän kesäpaikassaan.… — Lue lisää
Pitäjän 500-vuotisjuhlaan ilmestyneestä julkaisusta
Tammela juhli 500-vuotista historiaansa syksyllä 1923. Sen kunniaksi julkaistiin juhlakirja ”Tammelan seurakunnan 500-vuotismuisto: 1423–1923”. Tunnettu kotiseutuaktiivi, myöhemmin Turun yliopiston kansatieteen professori Esko Aaltonen oli tietysti mukana kirjaa tekemässä. Hän julkaisi erikseen Helsingin Sanomissa juhlakirjan luvun ” Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta”.… — Lue lisää
Tammelan kylä on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1423. Sen kunniaksi vietetään vuosi 2023 Tammelassa 600-vuotisjuhlan merkeissä. Juhlavuosi käynnistyy tammikuussa Teemu Keskisarjan historialuennolla 10.1.2023. Lähiaikoina julkaistaneen koko juhlavuoden kalenteri lukuisine tapahtumineen ja tarkempine tietoineen.
Sukuseuramme Tammelan Bucht-suku on toiminnassaan perehtynyt laajasti paitsi suku- ja henkilöhistorioihin, myös paikallishistoriaan ja kyläyhteisöjen kehitykseen.… — Lue lisää
