Sukuseuran kotisivut
Oheisessa Museoviraston kuvassa 1890-luvun lopulta on Järvenpään kartanon kolmen viimeisen omistajasukupolven edustajat: vasemmalla Anton Walter Westermarck, hänen vaimonsa Alfhild Ehrström ja heidän poikansa Bjarne Westermarck. Oikealla Alfhild Ehrströmin vanhemmat Otto Alexander Ehrström ja hänen vaimonsa Hilma Adolfina Rosalie Ehrström (Gråå).
Isak Sakarinpoika Buchtilla, Järvenpään Kyrölän ratsutilan isännällä, oli kolme poikaa: Fredrik, Karl Adolf ja Johan Reinhold. Isakin perinnönjaossa 1752 Fredrik lunasti Johan Reinholdin osuuden itselleen ja sai näin 2/3 Kyrölästä päärakennuksineen. Tätä tilaa kutsuttiin Gammelgårdiksi.
Vanha sanonta ”armeija marssii vatsallaan” kuvaa ruokahuollon tärkeyttä sotajoukon toimintakyvyssä. Ratsuväessä tietysti myös hevoset piti ruokkia kunnolla. Majoitusmestarina Sven Buchtin vastuulla oli erityisesti tämän muonituksen järjestäminen.
Kylän isojaossa talojen sarkajakoiset pellot ja kylän yhteiskäytössä olleet niityt ja metsät jaettiin talojen omiksi, mahdollisimman yhtenäisiksi lohkoiksi. Varsinaista jakotoimitusta edelsi maanmittaus, jossa pinta-alojen lisäksi arvioitiin kunkin alueen maanlaatu eli suoritetiin ns. jyvitys. Tämän avulla maa-alueiden jako voitiin tehdä tasapuolisesti maanlaadusta riippumatta; huonompaa maata sai enemmän kuin parempaa.… — Lue lisää
Buchtien Tuusulan-sukuhaara on ollut harvemmin esillä. Törmäsin siihen sattumalta, kun huomasin akateemikko Nils Westermarckin kuuluvan sukuun. Hänen taustojaan selvittäessäni tuli esiin mielenkiintoisia asioita Isak Sakarinpoika Buchtin jälkeläisten merkityksestä Tuusulan ja erityisesti Järvenpään taajaman kehitykselle sekä myös Suomen tiedeyhteisölle.
Tammelan Kalliossa 1662 syntynyt Isak Sakarinpoika Bucht osti 1702 Tuusulan Järvenpäästä Kyrölän ratsutilan [Pauli Helén, Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset, 1992].… — Lue lisää
Suomen Sukututkimusseura julkaisee Jalmari-nimistä sähköistä jäsenlehteä. Viime aikoina siihen on toivottu juttuja sukuseuroista. Tartuimme tilaisuuteen ja Jalmarin joulukuun 2023 numerossa sukuseuramme on näyttävästi esillä. Julkaisemme jutun myös verkkosivuillamme, Jalmarin luvalla tietysti.
Lue koko juttu täältä: Tammelan Bucht-suku @ Jalmari 12_2023
… — Lue lisää
Wahren-opiston ja Tammelan Bucht-suku ry:n Tammelan 600 -juhlavuoden neliosaiseen luentosarjan ”Tammelan historia avautuu kylien ja sukututkimuksen kautta” viimeinen esitys pidettiin 12.10.2023 Tammelan kunnantalolla. Esityksen otsikko oli ”Miten itse voin tutkia Tammelan sukuani netissä? /Arkistojen käyttö ja Geni”. Kuulijoita oli jälleen tuvan täydeltä.… — Lue lisää
Ulla ja Harri Ojansuu ovat parhaillaan maailmanympärysmatkalla. Voit seurata matkan vaiheita Harrin ylläpitämästä blogista https://maapallonkierto.blogspot.com/
… — Lue lisää
Genissä on jo tuhansia Bucht-sukuun kuuluvien profiileja, mutta tähän asti on ollut mahdotonta tarkastella niitä omana ryhmänään. Tilanteen parantamiseksi perustimme Tiina Valjakan kanssa Geniin projektin nimeltä Tammelan Bucht-suku.
Tarkoitus on yhdessä kerätä Bucht-sukuun kuuluvien profiilit tähän projektiin ja rakentaa näin suvun yhteistä sukupuuta Genin ominaisuuksia hyödyntäen.… — Lue lisää
Pidin 28.9.2023 Tammelan kunnantalolla esityksen Kartat kertovat Tammelan kylien kehityksestä. Se kuuluu Wahren-opiston ja Tammelan Bucht-suku ry:n Tammelan 600 -juhlavuoden neliosaiseen luentosarjaan ”Tammelan historia avautuu kylien ja sukututkimuksen kautta”. Kuulijoita valtuustosalissa oli tuvan täydeltä. Noin puolet heistä tunnusti kuuluvansa Bucht-sukuun.… — Lue lisää
Kallion kylässä oli 1500-/1600-lukujen taitteessa kolme taloa. Vuoden 1601 tuhoisan katovuoden seurauksena niistä kaksi autioitui. Samoihin aikoihin Ruotsin hallitsijalla Kaarle-herttualla oli polttava tarve värvätä lisää jalkaväkeä ja ratsumiehiä talonpoikaisväestön keskuudesta lupaamalla verovapauksia ja muita etuuksia. Sven Bucht sai tässä yhteydessä haltuunsa Kallion autioituneet tilat ratsupalvelusta vastaan.… — Lue lisää
Yllä mainittu kirjoitus julkaistiin Sanomia Turusta -lehden no:ssa 16, 20.04.1860: ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482610?page=3 Koko teksti löytyy koneluettuna jäljempänä.
Kirjoittajan nimimerkin ”Vanha Tammelan mies” takana oli ahkera sanomalehtikirjoittaja maanviljelijä Adolf Lindeberg, Mustialan voutikoulun käynyt Portaan Talosen isäntä. Liekö teräväkynäisyys periytynyt Adolfin tyttärentyttären pojalle, vähintäänkin yhtä ärhäkälle kirjailija Kauko Kareelle, joka puolestaan kirjoitteli lehtiin pakinoita nimimerkillä ”Kaksiparta” Tammelan Töyssylän kesäpaikassaan.… — Lue lisää
© 2024 Tammelan Bucht-suku
Theme by Anders Noren — Up ↑
