Tammelan Pyhäjärven kevättulvat olivat pitkään aiheuttaneet tuntuvaa haittaa ympäröiville viljelyksille. Jo 1780-luvulla tilannetta yritettiin parantaa Saaren kartanon omistajan Georg Henrik von Wrightin johdolla perkaamalla muutaman kilometrin päässä Loimijoessa olevaa Kuhalan koskea. Perkaustöillä ei saatu haluttua veden Pyhäjärven pinnan laskua, jolloin syyllisiksi keksittiin kosken partaalla olevat neljä myllyä patoineen.… — Lue lisää
Kategoria: Kirjoitukset (Page 1 of 3)
Kalliossa oli 1700-luvun alussa ratsumies Michel Jakobsson Bergin lisäksi toinenkin sotilas, ruotusotamies Mårten Bertilsson. Mårten sai hänkin sotilasnimeksi kotikylästä muistuttavan nimen, tällä kertaa suomenkielisen eli Kallio. Venäjän valloitettua Suomen 1714 joutuivat suomalaisten joukkojen rippeet siirtymään pohjoisen kautta Ruotsin puolelle. Niinpä nämä kaksi Kallion karoliinia eli Kaarle XII:n sotilasta joutuivat osallistumaan myös suuren Pohjan sodan viimeisiin taisteluihin Norjan tuntureilla ja Ruotsin rannikolla.… — Lue lisää
Kallion rusthollin ratsumies Michel Berg (suomeksi Kallio) osallistui 1708 kenraali Lybeckerin johtamaan sotaretkeen Inkerinmaalle. Retken päätös oli katastrofaalinen; Lybeckerin käskystä sotilaat joutuivat tappamaan arviolta 5000 omaa hevosta, kun ne eivät mahtuneet joukkoja noutamaan tulleisiin laivoihin. Hevosten menetys rampautti Suomen ratsuväen vuosiksi, mikä osaltaan helpotti venäläisten Suomen valloitusta isonvihan alussa.… — Lue lisää
Rusthollari Zachris (Bucht) on rutiköyhä ja ollut epäonninen ratsumiehensä kanssa niin, että hän on melkein joka vuosi joutunut varustamaan ratsumiehen täysine varusteineen. Lisäksi on kärsitty katoja ja karjan tuhoja, joten vuosien 1708 ja 1709 rästien osalta ei ole mitään toivoa, samoin kuin Michel Jöranssonin (Mikkola) kohdalla.… — Lue lisää
Iloinen puheensorina täytti Portaan kylätalon, kun yli 90 osallistujaa kokoontui perinteiseen Tammelan Bucht-suvun sukujuhlaan ja sukukokoukseen lauantaina 9.8.2025. Päivä suosi meitä myös sään puolesta – kuumin hellejakso oli ohi, mutta aurinko paistoi koko päivän.
Tilaisuuden avasi sukuseuran puheenjohtaja Matti K. Hakala, joka toivotti osallistujat tervetulleeksi ja esitteli tiiviisti seuran ja suvun vaiheita.… — Lue lisää
Seuraavassa on linkit sukukokouksen esityslistaan, toimintakertomukseen ja toimintasuunnitelmaan. Talousasioita ei laiteta verkkoon, vaan ne esitetään kokouksessa paikan päällä.
Sukukokouksen 2025 esityslista
Toimintakertomus toimintakaudelta 2022–2024
Toimintasuunnitelma kaudelle 2025–2028
… — Lue lisää
Järjestämme perinteisen sukujuhlan ja sääntömääräisen sukukokouksen tällä kertaa Portaan kylätalolla. Porras on Tammelan vanhimpia kyliä ja se oli aikoinaan Portaan hallintopitäjän (Portas Socken) keskus. Kylä oli myös liikenteellisesti keskeinen paikka aina 2- ja 10-teiden valmistumiseen saakka. Ei siis ihme, että myös usean Buchtien sukuhaaran polut johtivat sinne.… — Lue lisää
Järvenpään kartanon viimeisissä omistajissa yhdistyi kaksi Bucht-suvun haaraa
Oheisessa Museoviraston kuvassa 1890-luvun lopulta on Järvenpään kartanon kolmen viimeisen omistajasukupolven edustajat: vasemmalla Anton Walter Westermarck, hänen vaimonsa Alfhild Ehrström ja heidän poikansa Bjarne Westermarck. Oikealla Alfhild Ehrströmin vanhemmat Otto Alexander Ehrström ja hänen vaimonsa Hilma Adolfina Rosalie Ehrström (Gråå).
Royal Suédois – svenskt regemente i fransk tjänst 1690–1791
Isak Sakarinpoika Buchtilla, Järvenpään Kyrölän ratsutilan isännällä, oli kolme poikaa: Fredrik, Karl Adolf ja Johan Reinhold. Isakin perinnönjaossa 1752 Fredrik lunasti Johan Reinholdin osuuden itselleen ja sai näin 2/3 Kyrölästä päärakennuksineen. Tätä tilaa kutsuttiin Gammelgårdiksi.
Ja kruununvouti Mårten Jacobsson perusti Tammelan Saaren kartanon samaan aikaan, kun Sven Bucht sai Kallion talonsa.
Vanha sanonta ”armeija marssii vatsallaan” kuvaa ruokahuollon tärkeyttä sotajoukon toimintakyvyssä. Ratsuväessä tietysti myös hevoset piti ruokkia kunnolla. Majoitusmestarina Sven Buchtin vastuulla oli erityisesti tämän muonituksen järjestäminen.
Tekoälyn avulla tulkitusta isojakoasiakirjasta löytyi mielenkiintoisia asioita.
Kylän isojaossa talojen sarkajakoiset pellot ja kylän yhteiskäytössä olleet niityt ja metsät jaettiin talojen omiksi, mahdollisimman yhtenäisiksi lohkoiksi. Varsinaista jakotoimitusta edelsi maanmittaus, jossa pinta-alojen lisäksi arvioitiin kunkin alueen maanlaatu eli suoritetiin ns. jyvitys. Tämän avulla maa-alueiden jako voitiin tehdä tasapuolisesti maanlaadusta riippumatta; huonompaa maata sai enemmän kuin parempaa.… — Lue lisää
Buchtien Tuusulan-sukuhaara on ollut harvemmin esillä. Törmäsin siihen sattumalta, kun huomasin akateemikko Nils Westermarckin kuuluvan sukuun. Hänen taustojaan selvittäessäni tuli esiin mielenkiintoisia asioita Isak Sakarinpoika Buchtin jälkeläisten merkityksestä Tuusulan ja erityisesti Järvenpään taajaman kehitykselle sekä myös Suomen tiedeyhteisölle.
Tammelan Kalliossa 1662 syntynyt Isak Sakarinpoika Bucht osti 1702 Tuusulan Järvenpäästä Kyrölän ratsutilan [Pauli Helén, Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset, 1992].… — Lue lisää
