Tutkija Timo Alanen on eräässä julkaisussaan koonnut maanmittareiden isonjaon yhteydessä tekemiä kyläkuvauksia. Tammelan Kallionkylästä on vuodelta 1785 seuraava tieto: ”1/3 peninkulman päässä kylästä suvitietä kulkien on jalkamylly, joka jauhaa vain keväisin”. Paikan täytyy olla Myllysyrjän harjulla nykyisen Höylänkosken kohdalla, missä Torronsuon vesiä purkautuu harjun poikki alempana olevalle Myllysuolle. Nimi Höylänkoski lienee perua myöhäisemmiltä ajoilta, kun vesivoimalla käytettiin pärehöylää. Sitä ennen koskessa on nimistöstäkin päätellen ollut vesimylly. [Timo Alanen: ”Someron ja Tammelan kyläkuvauksia 1700-luvun lopulta”, Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja 61–1992]
Ote Kalmbergin kartasta vuodelta 1855. Myllysuota ei ole vielä kuivattu ja sen läpi kulkee luonnonoja Torronsuolta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52413888
Myllystä löytyy lisätietoa kansankulttuurille ja kotiseututyölle omistautuneen prof. Esko Aaltosen tutkimuksista. Hänen pitkäaikaisen tutkimuksensa kohteena oli Länsi-Suomen yhteismyllyt, mikä huipentui väitöskirjaan v. 1944. Jo ennen sotia hän oli julkaissut aiheesta peräti 29 ”myllykirjettä” eli pitkän artikkelisarjan Forssan Lehdessä v. 1937. Artikkeleista löytyy Kallion myllystä mm. seuraava maininta: ”Syrjän myllyn olivat Kallion kyläläiset rakentaneet. Kylän jokaisella talolla siinä olikin osuutta. Mylläriä ei lahkolla ollut eikä esimiestä. Sitä rakennettaessa ei tarvittu mestariakaan.” [Forssan Lehti 25.8.1937]
Jalkamylly olikin rakenteeltaan yksinkertainen ja ollut käytössä jo vuosisatoja. Siitä on käytetty myös nimitystä puromylly, koska se toimii pienehköissäkin puroissa. Jalkamyllyssä on vaakatasossa pyörivä siipipyörä, johon vesi ohjataan sivusta. Siipipyörä pyörittää pystysuoran puisen akselin välityksellä ylempää myllynkiveä. Alempi myllynkivi on kiinteä ja akseli menee siitä läpi. Myllynkivien välistä rakoa voidaan säätää liikuttamalla siipipyörää pystysuunnassa puisella vipusysteemillä, mikä kiilataan sopivaan korkeuteen ”jalan” avulla.
Jalkamyllyn toimintaperiaate; Kalliokosken myllyn historia, https://asiakas.kotisivukone.com/files/va.sukuseura.kotisivukone.com/tiedostot/KALLIOKOSKEN_MYLLYN_HISTORIA_19.pdf
Esko Aaltonen kertoo lehtijutuissaan edelleen seuraavaa: ”Kallion Jaakon talon poika, jota sitten vanhemmiten sanottiin Syrjän papaksi, oli rakentanut jalkamyllyn Kallion matalalle harjulle paikalle, missä Torronsuolta pursui niitylle suovettä. Mylly hävisi jo (18)60-luvulla, mutta myllärin asunto lienee pystyssä vieläkin, vaikka entisestä myllynpaikasta vähän kauempana. Syrjän papan poika laittoi sitten joskus (18)80-luvulla Talpialle, Torronsuon laitaan, Saarenperän ratasmyllyn.” [Forssan Lehti 18.8.1937]
Esko Aaltosen kuva ”Syrjän entisen myllyn paikka Kallion kylässä, Torronsuon laidassa”, https://piipunjuurella.finna.fi/Record/forssanmuseo.pju-14679?imgid=1
Kyseinen Syrjän pappa oli Jaakontalon ensimmäisen isännän Jaakko Jaakonpoika Ryhdän poika Jaakko, joka sai perintöosanaan torpan viljeltäväkseen, kun vanhemmasta veljestä Mikosta tuli talon isäntä. Torppari Jaakko toimi siis ilmeisesti myös Syrjän myllärinä ja torppa sai todennäköisesti tästä myös nimen Syrjä. Hänet tunnettiinkin myöhemmin nimellä Jaakko Jaakonpoika Syrjä (1803–1887). Kun Myllysyrjällä oli jo 1700-luvulla mylly, Jaakko Syrjä on ilmeisesti rakentanut uuden myllyn entisen tilalle. Kalmbergin kartassa v. 1855 näkyy Kallion kylässä myös rakennus merkinnällä T, mikä tarkoittanee torppaa. Sijainnista päätellen se on juuri Syrjän torppa, josta on olemassa myös Esko Aaltosen ottama valokuva.
Esko Aaltonen; Kallion Syrjän vanha multapenkkinen pirtti, https://piipunjuurella.finna.fi/Record/forssanmuseo.pju-15727
Jaakko Syrjän poika, nimeltään Jaakko hänkin, päätyi muonatorppariksi Talpian Kälkälle ja otti tässä yhteydessä sukunimen Ekholm. Myöhemmin hän ilmeisesti rakensi edellä mainitun Saarenperän ratasmyllyn Talpianjärveen laskevaan Vehkaojaan ja ryhtyi mylläriksi. Vuonna 1843 syntynyt Jaakko Jaakonpoika Ekholm kuoli hukkumalla jo 46-vuotiaana 1890.
Ote Kalmbergin kartasta vuodelta 1855; Saarenperän mylly Vehkaojan varrella, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52413888
Mainittakoon, että ”Syrjän papan” muita poikia olivat mm. Ananias Suoranta, josta on ollut useita juttuja tälläkin sivustolla sekä Juho Jaakonpoika Cavén, jonka poika Petter Adrian otti myöhemmin sukunimekseen takaisin suvun vanhan nimen Ryhtä ja tunnettiin sittemmin tehtailija Pekka Ryhtänä. Hänen muistelmansa on julkaistu Buchtien sukukirjassa.
