Kategoria: Tutkimusartikkelit (Page 2 of 3)

Kallion isojako ei mennyt kuin Strömsössä…

25.2.2024 / Matti Hakala

Tekoälyn avulla tulkitusta isojakoasiakirjasta löytyi mielenkiintoisia asioita.

Kylän isojaossa talojen sarkajakoiset pellot ja kylän yhteiskäytössä olleet niityt ja metsät jaettiin talojen omiksi, mahdollisimman yhtenäisiksi lohkoiksi. Varsinaista jakotoimitusta edelsi maanmittaus, jossa pinta-alojen lisäksi arvioitiin kunkin alueen maanlaatu eli suoritetiin ns. jyvitys. Tämän avulla maa-alueiden jako voitiin tehdä tasapuolisesti maanlaadusta riippumatta; huonompaa maata sai enemmän kuin parempaa.… — Lue lisää

Tammelasta Tuusulaan – Isak Sakarinpojasta akateemikko Nils Westermarckiin

18.2.2024 / Matti Hakala

Buchtien Tuusulan-sukuhaara on ollut harvemmin esillä. Törmäsin siihen sattumalta, kun huomasin akateemikko Nils Westermarckin kuuluvan sukuun. Hänen taustojaan selvittäessäni tuli esiin mielenkiintoisia asioita Isak Sakarinpoika Buchtin jälkeläisten merkityksestä Tuusulan ja erityisesti Järvenpään taajaman kehitykselle sekä myös Suomen tiedeyhteisölle.

Tammelan Kalliossa 1662 syntynyt Isak Sakarinpoika Bucht osti 1702 Tuusulan Järvenpäästä Kyrölän ratsutilan [Pauli Helén, Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset, 1992].… — Lue lisää

Olkivuosi 1601 oli tuhoisa katovuosi – Kallion kolmesta talosta autioitui kaksi, jotka Sven Bucht sai sittemmin haltuunsa

29.4.2023 / Matti Hakala

Matti K. Hakala

Kallion kylässä oli 1500-/1600-lukujen taitteessa kolme taloa. Vuoden 1601 tuhoisan katovuoden seurauksena niistä kaksi autioitui. Samoihin aikoihin Ruotsin hallitsijalla Kaarle-herttualla oli polttava tarve värvätä lisää jalkaväkeä ja ratsumiehiä talonpoikaisväestön keskuudesta lupaamalla verovapauksia ja muita etuuksia. Sven Bucht sai tässä yhteydessä haltuunsa Kallion autioituneet tilat ratsupalvelusta vastaan.… — Lue lisää

Justiina Sakarintytär Heikkilän (o.s. Ryhtä) perukirja vuodelta 1872

30.1.2023 / Matti Hakala

Perukirjat ovat oiva keino kurkistaa entisajan ihmisten elämään. Niistä löytyy tietoa sukulaisuussuhteista ja kuvauksia arjen tavaroista. Vanhempia perukirjoja on nykyään aika hyvin saatavilla digitoiduista arkistoista.

Isoisäni isän äiti Justiina Sakarintytär (1802–1872), Kallion Heikkilän (eli Mikkola-Heikkilän) talon emäntä, oli syntynyt Sakarintalossa Sakari Jaakonpoika Buchtin tyttärenä.… — Lue lisää

Sanailtiinpa ennenkin – kiivasta sanomalehtikeskustelua ”Vanhan Tammelan miehen” ja tehtailija A. W. Wahrenin välillä v. 1860

26.1.2023 / Matti Hakala

Yllä mainittu kirjoitus julkaistiin Sanomia Turusta -lehden no:ssa 16, 20.04.1860: ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482610?page=3 Koko teksti löytyy koneluettuna jäljempänä.

Kirjoittajan nimimerkin ”Vanha Tammelan mies” takana oli ahkera sanomalehtikirjoittaja maanviljelijä Adolf Lindeberg, Mustialan voutikoulun käynyt Portaan Talosen isäntä. Liekö teräväkynäisyys periytynyt Adolfin tyttärentyttären pojalle, vähintäänkin yhtä ärhäkälle kirjailija Kauko Kareelle, joka puolestaan kirjoitteli lehtiin pakinoita nimimerkillä ”Kaksiparta” Tammelan Töyssylän kesäpaikassaan.… — Lue lisää

Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta

30.12.2022 / Matti Hakala

Pitäjän 500-vuotisjuhlaan ilmestyneestä julkaisusta

Tammela juhli 500-vuotista historiaansa syksyllä 1923. Sen kunniaksi julkaistiin juhlakirja ”Tammelan seurakunnan 500-vuotismuisto: 1423–1923”. Tunnettu kotiseutuaktiivi, myöhemmin Turun yliopiston kansatieteen professori Esko Aaltonen oli tietysti mukana kirjaa tekemässä. Hän julkaisi erikseen Helsingin Sanomissa juhlakirjan luvun ” Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta”.… — Lue lisää

Kun isoisä ”vanhan sotaväen” harjoituksiin joutui

15.9.2022 / Matti Hakala

Suomi sai oman asevelvollisuusarmeijan jo vuonna 1881

Äidinpuoleisen isoisäni Matti Ryhdän pirtin seinällä riippui aikoinaan kuvataulu komeasta nuoresta sotilaasta. Matti-pappa kuoli jo 80 vuotta sitten, ja kuva joutui pitkäksi aikaa unohduksiin. Eräs hänen lastenlapsistaan löysi kuvan äitinsä jäämistöstä ja rupesi ihmettelemään, kuka kuvassa oikein on.… — Lue lisää

Kun piika Riitta Jaakontytär ja Tammelan kirkkoherra Laurentius Petri kohtasivat vuonna 1665

13.5.2022 / Matti Hakala

Tavallisesta rahvaasta ei juurikaan ole kirjallisia tietoja ennen kuin kirkonkirjoja alettiin säännönmukaisemmin pitää 1600-luvun loppupuolella. Erilaisista veroluetteloista, maakirjoista ja henkikirjoista löytyy kyllä talojen isäntien nimiä ja käräjäpöytäkirjoissa on lueteltu lautamiehet. Naisten nimiä esiintyy vielä harvemmin. Esimerkiksi Sakari Sveninpoika Buchtin ensimmäisen vaimon kuolintieto löytyy Tammelan seurakunnan hautapaikkamaksujen tililtä v.… — Lue lisää

Karl Emil Österman kivityöläisenä Amerikassa

3.3.2022 / Matti Hakala

Buchtin sukukirjassa s. 261 mainitaan lyhyesti, että Olga Vilhemiina Heikkilän aviomies Karl Emil Österman muutti Amerikkaan ja kuoli siellä. Tässä jutussa kerrotaan tarkemmin hänen Amerikan vaiheistaan löytyneiden dokumenttien pohjalta. Kiteytettynä Karl Emil toimi kivityöläisenä ensin Minnesotan Sandstonessa ja sittemmin New Hampshiren Fitzwilliamin kivilouhoksella, missä hänen elämänsä päättyi tapaturmaisesi v.… — Lue lisää

TAMMELAN KOLME VANHAA ”SOTAUROSTA”

19.12.2021 / Matti Hakala

Sotaveteraanien arvostus on Suomessa yleisesti korkealla tasolla ja heitä on tuettu viime sotien jälkeen monin tavoin. Toista oli kaksisataa vuotta sitten, jolloin Suomen sodan veteraanit unohdettiin käytännössä 50 vuodeksi. Tammelassa löytyi silloin enää vain neljä elossa olevaa ”sotavanhusta”. Tuon ajan sanomalehdistä löytyi kuvaus näistä kolmen ”sotauroon” vaiheista ja neljännestäkin löytyi perustiedot.… — Lue lisää

Sven Buchtin jälkeläisten sukuluetteloita verkossa

24.9.2021 / Matti Hakala

Lauri Terho on kerännyt Tammelan Bucht-suku ry:n sukuluetteloihin yli 40 000 nimeä. Päätimme julkaista niitä verkossa sukuseuran jäsenille tiedoksi ja hyödynnettäväksi. Samalla toivomme saavamme mahdollisia korjaus-/täydennystietoja, koska näin laajassa luettelossa on hyvin todennäköisesti puutteita ja virheitä. Palaute pyydetään toimittamaan luettelon ylläpitäjälle sähköpostilla osoitteeseen erkki.tiensuu@gmail.com… — Lue lisää

Muukalaiset sukunimemme vaihdamme me allekirjoittaneet suomalaisiin – moni Bucht-sukuun kuuluvakin vaihtoi sukunimensä 1906 ja 1935

25.8.2021 / Matti Hakala

Muukalaiset sukunimemme vaihdamme me allekirjoittaneet suomalaisiin – Muukalaisuus häviää Etelä-Hämeestä sukunimienkin suhteen.

Tuollaisia otsikoita oli paikallislehdissä, kun suomalaisuusaatteen innoittamana vaihdettiin sukunimiä. Tavallisella rahvaalla ei Länsi-Suomessa menneinä vuosisatoina ollut juurikaan varsinaisia sukunimiä; ihmiset tunnettiin muutenkin esim. kylän ja talon nimillä. 1800-luvun loppupuolella sukunimiä ruvettiin laajemmin ottamaan tai pikemminkin antamaan.… — Lue lisää