Perukirjojen avulla pääsee kurkistamaan entisajan ihmisten arkeen. Niissä luetellaan hyvinkin tarkasti edesmenneen omaisuus ja käyttämät tavarat aina yksittäisiä vaatekappaleita myöten. Perukirjoissa yksilöidään myös perilliset, mistä voi olla paljon apua myös sukulaisuussuhteiden selvittämisessä. Sukututkimus muistuttaakin usein salapoliisityötä; tiedon jyväsiä pitää kerätä monesta eri lähteestä
Perukirjat tehtiin 1800-luvun loppupuolelle asti pääsääntöisesti silloisella hallintokielellä eli ruotsiksi. Varhaisin löytämäni suomenkielinen perukirja on Torron entisen rakuunan Mickel Troppstedtin ”kalun kirjoitus” vuodelta 1806. Tässä tapauksessa perukirja on paitsi mielenkiintoinen ajan kuvaus myös ratkaisi erään ruotusotilaan syntyperän arvoituksen.
Suomen kielen kirjoitusasu ei tuolloin ollut kovinkaan vakiintunut, mutta asiasisällöstä saa hyvin selvän. Ruotsin kielen vaikutus näkyy toki selvästi ja kaikille käsitteille ei vielä ollut suomenkielistä vastinetta. Esim. ”affskedattu Dragona” on palveluksesta eronnut eli entinen rakuuna, värderingi on (omaisuuden) arviointi jne.
Perilliset on tässä perukirjassa lueteltu hieman hankalasti, mutta Mickel on ollut naimissa ensin Anna (p.o. Maria) Mickelintyttären kanssa ja toinen vaimo on Brita Thomaksentytär. Ensimmäisen vaimon nimi on tässä mennyt sekaisin tyttären kanssa, oikea nimi on Maria Mickelintytär.
Jälkimmäisestä avioliitosta Mickel Mickelsson on ainoa elossa oleva lapsi. Ensimmäisestä avioliitosta oli syntynyt jo vuosia sitten kuollut poika Mathias Mickelinpoika, jolla on kolme tytärtä: Brita, Ewa ja Walbor. Lisäksi 1. avioliitosta oli syntynyt tyttäret Anna ja Kristina Mickelintyttäret.
Koko perukirja puhtaaksikirjoitettuna löytyy täältä: Rakuuna Mickel Troppstedt perukirja 10.3.1806
Kaikkien muiden Mickelin perillisten elämänvaiheita on suhteellisen helppo seurata kirkonkirjoista, mutta Mathias Mickelssonin jäljet päättyvät Tammelan rippikirjoissa 1760-luvulla merkinnällä ”muuttanut Somerolle”. Sieltä ei kuitenkaan Mathiasta tuntunut löytyvän.
Mutta Hiskin avulla Mathiaksen tyttärien syntymätiedot löytyivät yllättäen Tammelan Riihivalkamasta. Heidän isäkseen oli merkitty sotilas Matts Michelsson Rolig, joka oli värvätty Riihivalkaman ruodun no. 6 sotilaaksi 3.5.1778. Hänellä oli silloin palvelusvuosia jo viisi, mutta mistä hän tuli, ei selvinnyt sotilasrullista. Rolig on tyypillinen sotilasnimi, joita katselmuskirjurit ”arpoivat” ruotuarmeijaan otetuille uusille sotilaille tunnistamisen helpottamiseksi.
Ruotusotilas Roligin etunimi, isännimi ja syntymävuosi täsmäävät em. Torron Mathias Mickelinpojan kanssa. Lisäksi Riihivalkamassa syntyneiden tyttärien kaikki tiedot aviopuolisoa myöten täsmäävät perukirjan tietojen kanssa. Mathias oli siis Tammelasta lähdettyään värväytynyt jossakin vaiheessa sotilaaksi isänsä tavoin ja palannut sitten syntymäpitäjäänsä.
Matts Rolig ehti olla Riihivalkaman ruotusotilaana 10 vuoden ajan ja kuoli ilmeisesti Kustaa III:n sodassa n. 1789. Kuolemasta ei ole löytynyt dokumenttia, mutta viimeinen merkintä ripillä käynnistä on vuodelta 1788. Mattsin vaimo Elisabet Erikintytär eli leskenä Riihivalkamassa aina kuolemaansa v. 1820 asti.
Mickel Tropstedtin perukirja digitoituna on täällä: Sääksmäen alisen tuomiokunnan arkisto (HMA) Ec:3 Sääksmäen alisen tuomiokunnan perukirjat ja perukirjaluettelot 1804–1806, jakso 850: Kansallisarkisto: https://digihakemisto.net/item/1046898814/6615417683/850
