Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta

Pitäjän 500-vuotisjuhlaan ilmestyneestä julkaisusta

Tammela juhli 500-vuotista historiaansa syksyllä 1923. Sen kunniaksi julkaistiin juhlakirja ”Tammelan seurakunnan 500-vuotismuisto: 1423–1923”. Tunnettu kotiseutuaktiivi, myöhemmin Turun yliopiston kansatieteen professori Esko Aaltonen oli tietysti mukana kirjaa tekemässä. Hän julkaisi erikseen Helsingin Sanomissa juhlakirjan luvun ” Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta”.

Kirjoitus löytyy alkuperäisenä Helsingin Sanomien numerosta 265, 29.09.1923, s. 8 (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393371?page=8). Alkuperäinen teksti on fraktuuraa; tässä sama nykykirjoituksella:

Tammelan seurakunnan vanhimmilta ajoilta

Ei monestakaan maamme keskiaikaisesta pitäjästä voida löytää täsmällistä vuosilukua, joka osoittaisi pitäjän tai seurakunnan perustamisaikaa. Historialliset asiakirjalähteet vaikenevat nim. tässä suhteessa jotenkin tyystin. Muinaistieteellisten ainesten, vertailujen ja johtopäätösten avulla main voidaan päättää, että kulloinkin kyseessä oleva pitäjä on vanhempi kuin mitä asiakirjamaininnoista voisi päättää.

Niinpä on Tammelan seurakunnan 500-vuotisen olemassaolon merkkivuodeksi pitänyt ottaa sellainen itsessään satunnainen seikka, että 500 vuotta sitten mainitaan Tammela-nimi ensi kerran asiakirjoissamme. Kun nim. tammikuun 26 pnä 1423 pidettiin käräjiä Janakkalassa, mainitaan silloin eräiden tiluksien luovutuksen yhteydessä Matti(s), Kotte ja Lauri (Laurens) -nimiset miehet Tammelasta. On epäselvää, tarkoitetaanko Tammela-nimellä tässä asiakirjassa edes Tammelan pitäjää vai ainoastaan Tammelan kylää. Jälkimmäisen otaksuman luulisin olevan oikeamman. Vasta 1500-luvun alusta lähtien ilmaantuu Tammelan pitäjää koskevia asiakirjoja, jotka luovat jotakin valaistusta sen entisiin vaiheisiin. Nykyisen Tammelan, jopa koko Lounais-Hämeen keskuksena näyttää tällöin kumminkin olevan Portaan kylä.

Tiedot Portaan kirkosta.

Siitä, että Portaan kylässä olisi ollut Tammelan ensimmäinen kirkko, on tavattavissa pari historiallista mainintaa, tosin nekin niin myöhäiseltä ajalta kuin 1700-Iuvun puolimaissa. Kalm-Boreniuksen kirjasessa Someron pitäjästä mainitaan nim., että Portaan kylässä olleesta kirkosta on todistuksena vanhat rauniot. Borenius myös mainitsee, että Tammela ja Somero ovat entisaikaan muodostaneet saman pitäjän ja ”molemmilla on ollut nimi Portas, minkä maakirjoista voi todeta”. Edelleen selittää Borenius Porras-nimen merkitystä. ”Tämän ikivanhan nimen voi täydellä syyllä sanoa johtuneen paikan asemasta, joka silloin oli hyvin suoperäinen, niin että asukkaat, voidakseen tulla kirkolle, olivat pakotetut, ennen kuin yhteinen maantie oli laitettu, tekemään tiet käyttökelpoisiksi lukuisten kapulasiltojen kautta, ja eräs sellainen silta oli se, jota suomeksi sanotaan Portas.”

Portaan kirkon jäännöksistä puhutaan myös Hassel-Limnellin latinankielisessä teoksessa, joka koskee Hämettä. ”Vielä nykyjäänkin näkyy jonkun vanhan kirkon jäännöksiä kylän lähellä, josta tuo vanha pitäjä on saanut nimityksensä, nim. Portas.”

Mitä ensinnäkin tulee Boreniuksen selitykseen Porras nimen synnystä, niin tuntuu aivan tekaistulta. Uskottavampaa on, että Portaan nimi on kulkeutunut tänne asutuksen mukana Keski-Hämeestä. Nykyisen Hauhon pitäjän alueella mainitaan asiakirjoissa jo 1460 Portaan kylä. Huomattava on. että näillä paikkakunnilla on muitakin yhteisiä nimiä (esim. Teuro), ja että historiantutkijat ovat sitä mieltä, että asutus Tammelan ylängölle on kulkeutunut juuri täältä Keski-Hämeestä päin. Tammelan Portaan nimi esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1506. Loimo-niminen hallintopitäjä käsitti silloin koko nykyisen Lounais-Hämeen ilman Urjalaa ja osia Humppilaa, ja tämän pitäjän käräjät pidettiin vuorotellen Portaassa ja Ojaisten kylässä (Oyisby). Portaan tienoot olivat siis tällöin tavallaan sanotun pitäjän keskuksena. Portaan kylän vanhuutta todistaa sekin, että sillä mainitaan jo 1500-luvun alussa olleen takamaita (m.m. ”Reggon maa” luultavasti Rengonmaa Pääjärven tienoilla). Kustaa Vaasan aikuisissa maakirjoissa esiintyy myös Portaan kylä yhtenä Tammelan vanhimmista kylistä. Tässä suhteessa mainittakoon, että talojen osajako palautui ehjään kantatalomuotoon, joka oli väkinaisen asutuksen lähtö ja jota ei yksikään muu Tammelan kylistä täyttänyt. Portaan kylä oli alussa Portaan pitäjän voudin asuinpaikkana, kunnes 1556 vaiheilla vouti muutti asumaan Mustialan kuninkaankartanoon. Sattuma ei varmaan ollut sekään seikka, että Tammelan kappalaisen virkatalo oli alkujaan Portaan kylässä, mutta vaihdettiin se sitten Kuuston Klemelään, joka vapautettiin ruotumaksuista 1695.

Tohtori Julius Ailio mainitsee tutkielmassaan Hattulan kirkosta, että jo 1200-luvun puolivaiheilla on Hämeessä ollut useita kirkkoja ja kappeleita, jotka todennäköisesti ovat olleet pieniä ja enimmäkseen puisia. Ensimmäisten kirkkojen rakentaminen on varmaankin tapahtunut, niinkuin Hildebrand huomauttaa, yksityisten kääntyneiden uhrauksilla, kunnes vähitellen muodostuneet kirkkopitäjät eli seurakunnat ottivat niiden rakentamisen huostaansa. Tohtori I. Rinteen käsityksen mukaan ovatkin Hämeen keskiaikaiset kirkot (paitsi Hattulan) rakennetut vasta 1400-luvun loppupuolella. Tammelan alkuperäinen kivikirkko lienee siten myös tullut rakennetuksi joko 1400-luvun lopussa tai 1500-Iuvun ensimmäisinä vuosina.

Tammelan ja Someron pitäjäin keskinäinen suhde.

Useat historialliset lähdetiedot viittaavat siihen, että Tammelan ja Someron pitäjät muinoin kuuluivat samaan kirkkoherrakuntaan. Niinpä kertoo edellä mainittu Borenius kirjasessaan, kuten jo ohimennen huomautettiin, että Somero ja Tammela ovat entisaikaan muodostaneet saman pitäjän, jolloin Tammela on ollut Someron apupitäjä (kappeli) ja molemmilla on ollut yhdessä nimi Portas. Edelllä mainitussa De Tavastia -teoksessa huomauttaa Limnell myös tästä seikasta. ”Sitä paitsi on mainittava tästä pitäjästä (Tammelasta), mikä on tullut esiin julkisissa kirjoissa (Maakirjoissa), että samassa yhteydessä mainittu Somero esiintyy Portaan nimellä, joten pitäjä näkyy muinoin perustetun yhdeksi Someron kanssa.” Kumpikaan ei sentään tiedä kertoa, milloin Portaan pitäjä jaettiin. Eräs asiakirja v:lta 1587 antaa tässä suhteessa jotain valaistusta asiaan. Julkaisen sen tässä suomennettuna.

”Maaherra, kreivi A. Leijonhufwudin kirje Someron ja Tammelan pitäjän papeille 27 maalisk. 1587.  Me Axel, Raaseporin kreivi tunnustamme, että me täällä nyt olemme tutkineet ja totuudessa havainneet, että nämä K. M:n (Kuninkaallisen Majesteetin) alamaiset ja papit Her Bertill Someron pitäjässä ja Her Jöran Tammelan pitäjässä, jotka ovat muinoin olleet yhden kirkkoherrakunnan alla, mutta nyt on kirkkoherrakunta eroitettu kahdeksi, niin jotta nämä sitä paremmin voisivat hoitaa kutsumustansa ja virkaansa, olemme me K. M:n armollisella tahdolla ja suosiolla suoneet ja myöntäneet heille, että he tulevat laskettavaksi täyden papin veroiseksi, joilla täysi kirkkoherrakunta on alallaan. Olkoot sen takia K. M:m käskyläiset velvoitettuja, että he eivät ole tätä vastaan, vaan antavat heidän nauttia ja pitää sen vapauden, jonka me K. M:n puolesta olemme heille suoneet. ”

Tämän asiakirjatiedon johdosta, joka näyttää Tammelan ja Someron kirkkopitäjäin erottamisen toisistaan siirtävän odottamattoman myöhäiseen aikaan, huomautettakoon kuitenkin, että kyseessä todennäköisesti on vain pitäjäin muodollinen erottaminen; asiallisesti on niiden täytynyt olla erillään toisistaan jo monia vuosikymmeniä sitä ennen. Ehkäpä kirkkoherrain palkkauksen eli veronkoonnin järjestelyn takia, missä suhteessa pitäjäin muinainen riippuvaisuus toisistaan usein säiltti merkkejä kauan jälkeenpäin, tapahtui v. 1587 mainittu toimenpide.

Todistuksena siitä, että Tammelan ja Someron kirkkopitäjät olivat olleet toisistaan asiallisesti erossa jo 1400- luvun lopulta asti, mainittakoon m. m. seuraavat seikat. Somero mainitaan pitäjänä jo 1449 ja seurakunnan hoitajasta puhutaan ensi kerran asiakirjoissa 1492. Silloin sattuneen papinriidan yhteydessä ei mainita mitään Tammelasta. Ensimmäisen kerran tietävät asiakirjat mainita Someron kirkkoherran 1544, Tammelan kirkkoherran jo aikaisemmin.

Boreniuksen väite, että Tammela olisi ollut Someron kappelina, ei pidä paikkaansa. Ainoaksi todisteeksi sanotun suhteen olemassaoloon mainitsee hän erään piispa Martti Skytten resolutionin v:lta 1544. Tässä asiakirjassa, josta Borenius sanoo olevan kopion Someron kirkossa, ilmoitetaan, että kun piispa Skytte sanottuna vuonna oli tarkastuskäynnillä Somerolla, oli 3 talonpoikaa Perttulan kylästä koettanut saada takaisin erästä Munitu-nimistä niittyä, joka oli Tammelan pitäjässä. ”Tämän niityn sanottiin ja silloin tulleen Someron alle, kun Tammela oli ollut Sameron kappelikuntana”, lisää Borenius. Huomattava kuitenkin on, että kyseessä näyttää olleen tavallinen rajariita kahden naapurikylän välillä, jollaisia aikakauden tuomiokirjoissa tapaa tuhkatiheään. Munitun niitty lienee nim. sijainnut juuri Someron ja Perttulan rajamailla.*) Nyt vain koettivat talonpojat hakea apua hengelliseltä herralta.

Itse Someron kirkkopitäjä on kokoonpantu nyk. Tammelan, Lohjan, Kiikalan ja Uskelan osista ja siis sellaisenaan osoittaa myöhempää syntyperää kuin ne pitäjät, joista se on kokoonpantu. Kun lisäksi Boreniuskin mainitsee Portaan kylässä olleen Someron ja Tammelan vanhimman kirkon, on selvää, ettei Somero voinut olla emäpitäjä ja Tammela sen kappeli. Varmaan erosi Somero itsenäiseksi samaan aikaan kuin Tammelan kivikirkko rakennettiin.

Hyvin usein näytään sekoitettavan Portaan kirkko- ja hallintopitäjät**). Vanhemmissa historiallisissa lähdetiedoissa ei yleensä puhuta Portaan kirkkopitäjästä, mutta kyllä Portaan hallintopitäjästä vielä 1500-Iuvun loppupuoliskolla. Tähän Portaan hallintopitäjään kuului sekä Tammela että Somero, mutta ei täysin sellaisena alueena kuin vastaavat kirkkopitäjät. Niinpä Teuron neljänneskunta (Teuron, Kuuslammin, Susikkaan, Hykkilän ja Lunkaan kylät) kuului hallinnollisesti Hattulan pitäjään, osia Someron kirkkopitäjästä taas Halikon kihlakuntaan. Somero-nimistä neljänneskuntaa ei Portaan hallintopitäjässä taas ollenkaan ollut, vaan vastasi sitä suunnilleen Hirsjärven ja Pitkäjärven neljänneskunnat. Kun kyseessä olevaa hallintopitäjää vasta Kustaa Vaasan aikana nimettiin mainitsemaan Portas-nimellä, oltuaan siihen asti Loimon hallintopitäjä, niin on nimenmuutos mahdollisesti johtunut aikaisemmasta Portaan kirkkopitäjästä.

Huomautettakoon myös, että vielä niinkin myöhään kuin 1576 mainitaan Portaan pitäjä ilmeisesti kirkkopitäjästä puheen ollen. Eräässä veroluettelossa sanotaan nim. ”Her Mattz (kirkkoherra Matias Johannes Mulli) Tammelan eli Portaan ja Saaren pitäjässä”.

E. Aaltonen.

*) Kotiseudussa v:lta 1910 (siv.. 284) kerrotaan, että Tammelan pitäjän rajalla, Vilukselan Anttilan maalla, liki Munitun mäkeä, löytyi niityllä suuressa kivcssä kirjaimia, joita ei osata selittää.

**) M.m. edellä mainitut Borenius ja Limnell, jotka puhuvat Portaasta maakirjoihin viitaten.

J. K.

Sen jälkeen kuin edellä mainittu ja oli ladottu, sain tilaisuuden valtioarkistossa tarkastaa sitä keskiaikaista missalea, jonka alkulehdille on kirjoitettu useita mielenkiintoisia Tammelaa koskevia tiedonantoja. Näiden joukossa on eräs, joka suorastaan koskee Tammelan ja Someron pitäjien eroa. Tammelan pappilan omaisuus sanotaan näet Tammelan kirkkoherran Petrus Kurjen jälkeen 1512 tulleen jaetuksi hänen seuraajansa Henrik Olavin ja Someron seurakunnan hoitajan (curatus) Martin kesken.

Tämä tiedonanto vahvistaa edellä, esittämäni väitteet siitä, että Tammelan ja Someron pitäjäin ero on tapahtunut viimeistään 1500-luvun alussa ja että Tammela on ollut emapitäjä, Somero kappeli. Kun tiedonannon yhteydessä ei enää mainita edes Portaan pitäjän nimeä, osoittaa se mielestäni, että se aika, jolloin sanotut seurakunnat oivat yhdessä muodostaneet Porras-nimisen kirkkopitäjän ja käyttäneet Portaan kirkkoa, voidaan siirtää alemmaksi 14N0-luvulla kuin mitä edellä otaksuttiin.

E. A.