Buchtien Tuusulan-sukuhaara on ollut harvemmin esillä. Törmäsin siihen sattumalta, kun huomasin akateemikko Nils Westermarckin kuuluvan sukuun. Hänen taustojaan selvittäessäni tuli esiin mielenkiintoisia asioita Isak Sakarinpoika Buchtin jälkeläisten merkityksestä Tuusulan ja erityisesti Järvenpään taajaman kehitykselle sekä myös Suomen tiedeyhteisölle.

Tammelan Kalliossa 1662 syntynyt Isak Sakarinpoika Bucht osti 1702 Tuusulan Järvenpäästä Kyrölän ratsutilan [Pauli Helén, Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset, 1992]. Tila siirtyi Isakin pojalle Fredrikille ja edelleen tämän pojalle Adolf Fredrikille. Tuusulanjärven rannalla sijainneesta talosta ruvettiin 1800-luvun alussa käyttämään nimeä Träskända Gammel Gård ja myöhemmin Järvenpään kartano.

Everstiluutnantti Adolf Fredrik Buchtin kuoltua 1804 tilan sai hänen sisarensa Eva Catharina, joka avioitui sotakomissaari Adolf Gråån kanssa. Seuraava isäntä oli heidän poikansa Carl Adolf Gråå. Hänen jälkeensä tila siirtyi Hilma-tyttären puolisolle kunnallisneuvos Alexander Ehrströmille. Seuraava isäntä oli Ehströmien vävy, eli Alfhild-tyttären puoliso Anton Walter Westermarck, joka oli suorittanut sekä agronomitutkinnon Mustialassa että metsänhoitajatutkinnon Evon metsäoppilaitoksessa.

Anton ja hänen poikansa Bjarne Westermarck kehittivät ja laajensivat tilaa voimakkaasti. Järvenpään kartano olikin laajimmillaan 1920-luvun alussa n. 4000 hehtaarin suuruinen ja peltoakin oli 700 ha. Taloudellisten vaikeuksien takia kartano jouduttiin lopulta myymään 1924 valtiolle, joka perusti kartanon maille kotitalousopiston ja maatalousnormaalikoulun.

Itse kartanon rakennuksista ei ole nykyään mitään jäljellä, mutta lähistöllä on useita tunnettuja huviloita tuolta ajalta. Kirjailija Juhani Aho vuokrasi puolisonsa Venny Soldan-Brofeltin kanssa kartanon mailta Vårbackan huvilan, joka nykyään tunnetaan nimellä Villa Ahola. Taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjämestari Jean Sibelius ostivat kumpikin tontin kartanolta. Järnefeltin v. 1901 valmistunut taiteilijakoti Suviranta on edelleen asuinkäytössä, mutta sinne järjestetään myös yleisöopastuksia.  Sibeliuksen Ainola vuodelta 1904 toimii kaikille avoimena kotimuseona. Westermarckit olivat näin omalta osaltaan edistämässä myös Tuusulan taiteilijayhteisön syntyä.

Bjarne Westermarck jätti alueelle myös vielä paljon näkyvämmän jäljen. Pitkälti hänen ansiotaan on Järvenpään taajaman ja nykyisen kaupungin synty. Hän teetti Järvenpään rautatieaseman ympäristön maankäyttösuunnitelman, palstoitti keskustan pellot, mäet ja radanvarret ja myi noin 500 tonttia. Kylä tulvahti äkkiä täyteen uutta väkeä, tehtaita ja pajoja. Muutamassa vuodessa oli lähes tyhjästä luotu kukoistava liikekeskus ja kylässä oli asukkaita ja tekemisen meininki. Westermarck jopa teki 1927 sisäasiainministeriölle esityksen Järvenpään erottamiseksi Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi. Valitettavasti yleismaailmallinen talouslama iski juuri tuolloin ja hän menetti kaikki omistuksensa Järvenpäässä vuonna 1929 [Keski-Uusimaa 6.2.2021].

Bjarne Westermarckin kahdesta pojasta tuli kummastakin tunnettuja tiedemiehiä. Nuorempi poika, Hakon Walter Westermarck (1912–1995) oli eläinlääketieteen tohtori ja nimitettiin farmakologian ja toksikologian ensimmäiseksi professoriksi 1955. Hän toimi myös Eläinlääketieteellisen korkeakoulun rehtorina 1973–1976. Vanhempi veli Nils Westermarck (1910–2002) oli Pohjoismaiden merkittävimpiä maatalousekonomisteja kautta aikojen ja tunnettu myös kansainvälisesti. Vuonna 1949 Westermarck sai maanviljelystalouden professuurin Helsingin yliopistosta. Westermarck nimitettiin akateemikoksi vuonna 1980. Professorin työnsä ohella Westermarck toimi Tuomiojan hallituksen 2. maatalousministerinä 1953–1954 sekä Auran I hallituksen maatalousministerinä 1970.

Bjarne Westermarck on äitinsä kautta Isak Sakarinpoika Buchtin jälkeläisiä, kuten tietysti hänen poikansakin. Yllättäen he ovat myös toista kautta Bucht-sukua. Bjarnen isä Anton Walter Westermarck on nimittäin Kirsti Svenintytär Buchtin jälkeläisiä. Järvenpään kartanossa nämä kaksi Buchtien sukuhaaraa yhtyivät 1800-luvun lopussa. Kun tiedetään, että myös Jean Sibelius on Kirsti Svenintyttären jälkeläisiä, niin etäserkut seurustelivat Järvenpään kartanon salissa, kun Sibelius kävi siellä soittamassa flyygeliä.

Lisää luettavaa:

Järvenpään kartanohistoriaa tarjolla. Keski-Uusimaa 14.5.2018. https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/1454147

Bjarne Westermarck sai Järvenpään kartanon hoidettavakseen 21-vuotiaana – lopulta hänen tekonsa johtivat itsenäisen Järvenpään kauppalan perustamiseen. Keski-Uusimaa 6.2.2021. https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/3553757

Maanviljelysneuvos Westermarckin tila Järvenpäässä, elokuva v. 1922. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_112725

Järvenpään kartano v. 1898 kartalla: