Tilannekatsaus 3.5.2018
Lauri Terho, Mikko Kauko ja Matti K. Hakala
Sukuseura on pitkään metsästänyt ns. Hallenbergin aineiston alkuperäisversiota, jossa saatujen tietojen mukaan on maininta Sven Buchtista. Aineisto löytyi lopulta Uppsalan yliopiston arkistosta. Kansallisarkisto ei ollut kiinnostunut asiakirjan hankinnasta Suomeen. Kun kyselystä (Lauri Terho oli puhelimitse tiedustellut asiaa kahdesti) oli kulunut yli vuosi, niin päätimme sukuseuran toimesta tilata asiakirjat Upsalasta suoraan. Risto Ylitalo soitti yliopiston arkistoon suoraan ja sopi digitoinnista. Parin viikon kuluttua saapui 422 sivun kokoinen asiakirjapaketti digitoituna sähköpostilla Ristolle.
Uppsalan yliopisto antoi luvan julkaista asiakirjat. Otimme yhteyttä Suomen Sukuhistorialliseen Yhdistykseen, Kari-Matti Piilahteen. He ottivat ilomielin asiakirjat ja lupasivat julkaista ne SSHY:n sivuilla. He lupasivat myös tehdä aineistoon sisällysluettelon lukemisen helpottamiseksi. Nyt vaan odotellaan koska Hallenbergin aineiston asiakirjat ilmestyvät SSHY:n sivuille
Jonas Hallenberg (1748 – 1834) oli Ruotsin viimeinen ”valtakunnanhistorioitsija” (rikshistoriograf), joka täydellä palkalla kirjasi virallista valtakunnan historiaa (https://sv.wikipedia.org/wiki/Jonas_Hallenberg). Hän on laatinut mm. etsimämme kokoelman ”Ransakningar i Finland 1616 om allmogens klagomål och besvär, sockenstämmor eller härads ting”, eli tutkimuksia koskien rahvaan kanteluita / valituksia ja vaivoja, pitäjänkokouksia tai kihlakunnan oikeuksia Suomessa 1616.
Aineistossa on Mustialan kartanossa 23.-24.4.1616 pidettyjen tutkintakäräjien yhteenveto, jossa esiintyy myös Sven Buchtin nimi. Vanhan ruotsin erikoisasiantuntija Mikko Kauko lupautui ystävällisesti suomentamaan tämän osuuden. Alkuperäinen Mustialan käräjien yhteenveto löytyy tästä pdf-muodossa Mustiala 1616, s. 196-198.
Mikko Kaukon käännös Sven Buchtia koskevasta osuudesta on seuraavassa:
Ote käräjäpöytäkirjasta, huhtikuu 1616
FT Mikko Kauko, huhtikuu 2018
- ja 24. huhtikuuta vuonna 1616 pitivät luotettavat miehet tutkinnan Tammelan ja Someron pitäjien talonpoikaisväestön valituksista ja kanteluista Mustialan tilalla.
Lautamiehet
Eskill Matzson Waulampi
Sigfredh Jörensson Waulampi
Jören Hendersson Heffuånemij
Marcus Eskilson Tårdå
Jören Erichsson Bölä
Oluff Hendersson Jeruenpä
Thomus Grelsson Wijluxela
Sigfred Michilsson Hirsijerfvi
Matz Jacobson Kaukoila
Sigfridh Hendersson Tårdå
Matz Michilson Varsonoia
Erich Peerson Wiluxela
[…]
Swen Bucht[1]majoitusmestari, rahaa 6 taaleria.
Hans Olsson, rahaa 5 taaleria.
Sigfred Mårthenson, rahaa 4 taaleria.
Grelss Sigfredson, rahaa 9 taaleria, 3 markkaa.
Jören Olson, rahaa 4 taaleria.
Matz Olsonn, rahaa 10 taaleria.
Jören Andersson, rahaa 10 taaleria.
Marcus Sigfredson, rahaa 4 taaleria, yksi markka.
Sigfredh Hefuånnemij, 6 taaleria, yksi markka.
Marcus Neff[2], rahaa kuusi taaleria, yksi markka.
Matz Lukasson, rahaa 6 taaleria, 1 markka.
Näille ratsumiehille on kullekin omasta puolestaan niin paljon rahaa, kuin merkitty on, määrätty maksettavaksi Sigfrid Svensson Lunthilalle, koska ne hänelle Herrman Dyckerin, heidän ratsumestarinsa, aikana määrättiin. Ja hän hakee tappiotaan Henrich Anderssonilta, joka ennen oli se vouti, jonka puoleen hän kääntyy.
[1]Näyttää olevan muodossa Bulcht, mutta sen täytynee olla kirjoitusvirhe.
[1]Viittaa varmaan Nivan kylään, joka sijaitsi Jokioisissa, mutta lakkasi olemasta, kun kartano perustettiin. Kts. Anttila, Olavi (1991): Kartanosta kunnaksi. Jokioisten historia. Forssa: Forssan kirjapaino. S. 16, 24.
