Riihivalkaman kantatalo Markkula oli pappi Lauri Sarinin ja hänen jälkeläistensä omistuksessa 1700–1737. Laurin poika Aatami myi talon 1737 Simo Jaakonpojalle, joka oli Sukulan Jaakkolan luutnantin puustellin vuokraviljelijä. Simon kuollessa 1761 useimmat hänen perillisensä olivat alaikäisiä eikä tilaa voinut sen takia jakaa.… — Lue lisää
Kategoria: Tutkimusartikkelit (Page 1 of 4)
Kallion rusthollin tytär Liisa Sakarintytär Bucht (1731–1810) avioitui 1750 Riihivalkaman Anttilan isännän Jaakko Juhonpojan (1729–1794) kanssa. Heille syntyi kaikkiaan 9 lasta, joista aikuisiksi eli kuusi: Yrjö (1752–1831), Maria (1754–1784), Juho (1757–1809), Pekka (1764–1818), Liisa (1767–1826) ja Simo (1769–1817).
Jaakko Juhonpoika jakoi 1788 Anttilan tilan kahtia pojilleen Yrjölle ja Pekalle.… — Lue lisää
Mäkitupalainen Heikki Kaapola oli taitava kirvesmies, joka rakensi mm. Riihivalkaman kansakoulun. Hän toimi myös koulun johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana, vuokralautakunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja luotettuna toimitusmiehenä monissa tehtävissä. Ja oli tietysti Bucht-sukua…
Juttu löytyy pdf-muodossa täältä: Heikki Kaapola – kirvesmies ja kunnallismies
Riihivalkaman kansakoulun rakentaminen
Vuosien väännön jälkeen päätettiin 1907 perustaa Riihivalkaman kansakoulu eteläiseen Tammelaan.… — Lue lisää
Tammelan pitäjänapulaisena ja Jokioisten kappalaisena 1600- ja 1700-lukujen taitteessa toiminut Lauri Pentinpoika Sarin (n. 1670–1710) oli Riihivalkaman Markkulan talon isäntä 1700–1707. Hänen sisarestaan Anna Pentintyttärestä (1663–1746) tuli Kallion rusthollin emäntä, kun hänet vihittiin 1700 Sakari Sakarinpoika Buchtin (1663–1741) kanssa. Useat meistä ovat siis Annan jälkeläisiä.… — Lue lisää
Bucht-suvun rooli on ollut merkittävä myös Susikkaan kylän taloissa ja torpissa. Seuraavassa aiheesta lyhyt yhteenveto.
Susikkaan (Susickala) kylässä tunnetaan 1500-luvulta alkaen kaksi kantataloa Liinaharja ja Skoning. Tiluskartassa 1752 talot näkyvät vierekkäin Susikkaanjoen rannalla. Kumpikin talo oli tuolloin kruununtila. Liinaharjaa (no.… — Lue lisää
Caicki kylä tule Raioilla ia mer(k)illä ymbäri lasketta, eli nykykielellä ”jokainen kylä on ympäröitävä rajoilla ja pyykeillä”. Näin säädetiinn jo Kristoffer kuninkaan maanlaissa 1442; suomennos vuodelta 1548. Kallion kylän rajat juontuvat niin ikään varhaisilta ajoilta. Myös Sven Buchtin muistokiveksi valittiin vanha Kallion, Riihivalkaman ja Tammelan kylien välinen rajakivi, jonka paikalliset tuntevat nimellä Vahakivi.… — Lue lisää
Kallion rusthollin pitkäaikainen rakuuna Michel (Mikko) Bergman sai oman torpan 1783. Sopimuksessa luetellaan yksityiskohtaisesti torpalle kuuluvat lukuisat niityt ja peltotilkut, joista useimmat löytyvät isojaon kartalta. Monet näistä paikannimistä ovat säilyneet myös tähän päivään asti. Tyypillistä tuon ajan Kallion kylälle oli, että kovin hajallaan olivat torpankin tilukset pitkin maita ja mantuja; kaukaisin niittypahanen Torronsuon saarella.… — Lue lisää
Kun Tammelan kirkolta lähtee Mustialan ja Susikkaan kylien kautta kulkemaan Hämeenlinnaa kohti, joutuu Lautaportaassa Lopen—Urjalan väliselle valtatielle ja samalla Kalvolan pitäjän alueelle. Tuntuu siltä kuin Tammelan laaja pitäjä olisi jäänyt taakse kokonaisuudessaan. Niin ei kuitenkaan ole, sillä n. kolmen kilometrin päässä on Kalvolan maiden keskellä vielä kaksi Tammelan pitäjän kylää: Torajärvi ja Pikonkorpi.… — Lue lisää
Iisak Sakarinpoika Bucht (1702–1793) oli Sven Buchtin pojanpojan Sakari Sakarinpojan poika. Hänen isoveljestään Sakarista tuli Kallion rusthollin isäntä ja Iisak sai perintöosanaan syytinkitorpan viljeltäväkseen rusthollin mailta. Iisak toimi Tammelan jahtivoutina n. 30 vuoden ajan 1738–1769. Hänellä oli kaksi poikaa Iisak ja Juho.… — Lue lisää
Tammelan Pyhäjärven kevättulvat olivat pitkään aiheuttaneet tuntuvaa haittaa ympäröiville viljelyksille. Jo 1780-luvulla tilannetta yritettiin parantaa Saaren kartanon omistajan Georg Henrik von Wrightin johdolla perkaamalla muutaman kilometrin päässä Loimijoessa olevaa Kuhalan koskea. Perkaustöillä ei saatu haluttua veden Pyhäjärven pinnan laskua, jolloin syyllisiksi keksittiin kosken partaalla olevat neljä myllyä patoineen.… — Lue lisää
Kalliossa oli 1700-luvun alussa ratsumies Michel Jakobsson Bergin lisäksi toinenkin sotilas, ruotusotamies Mårten Bertilsson. Mårten sai hänkin sotilasnimeksi kotikylästä muistuttavan nimen, tällä kertaa suomenkielisen eli Kallio. Venäjän valloitettua Suomen 1714 joutuivat suomalaisten joukkojen rippeet siirtymään pohjoisen kautta Ruotsin puolelle. Niinpä nämä kaksi Kallion karoliinia eli Kaarle XII:n sotilasta joutuivat osallistumaan myös suuren Pohjan sodan viimeisiin taisteluihin Norjan tuntureilla ja Ruotsin rannikolla.… — Lue lisää
Kallion rusthollin ratsumies Michel Berg (suomeksi Kallio) osallistui 1708 kenraali Lybeckerin johtamaan sotaretkeen Inkerinmaalle. Retken päätös oli katastrofaalinen; Lybeckerin käskystä sotilaat joutuivat tappamaan arviolta 5000 omaa hevosta, kun ne eivät mahtuneet joukkoja noutamaan tulleisiin laivoihin. Hevosten menetys rampautti Suomen ratsuväen vuosiksi, mikä osaltaan helpotti venäläisten Suomen valloitusta isonvihan alussa.… — Lue lisää
