Muukalaiset sukunimemme vaihdamme me allekirjoittaneet suomalaisiin – Muukalaisuus häviää Etelä-Hämeestä sukunimienkin suhteen.
Tuollaisia otsikoita oli paikallislehdissä, kun suomalaisuusaatteen innoittamana vaihdettiin sukunimiä. Tavallisella rahvaalla ei Länsi-Suomessa menneinä vuosisatoina ollut juurikaan varsinaisia sukunimiä; ihmiset tunnettiin muutenkin esim. kylän ja talon nimillä. 1800-luvun loppupuolella sukunimiä ruvettiin laajemmin ottamaan tai pikemminkin antamaan. Niitä antoivat esim. papit, opettajat tai teollisuuslaitosten työnjohtajat ja nimet olivat antajasta johtuen usein ruotsinkielisiä. Sukunimiä tarvittiin, kun haluttiin paremmin erottaa useat ”Juho Juhonpojat” toisistaan eli samasta syystä kuin ruotuväessä annettiin sotilasnimiä. Sukunimen ottaminen, antaminen tai vaihtaminen oli tuolloin vielä ilmoitusluontoinen asia. Vasta vuoden 1920 sukunimilaissa todetaan: ”Jokaisella Suomen kansalaisella tulee olla määrätty sukunimi.”
Ensimmäinen sukunimien muutosaalto oli sortokauden 1899–1905 päättymisen jälkeen. Suomalaisuusaatteen intomielet organisoivat J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä vuonna 1906 suuren nimenmuuton, jolloin yli 30000 henkilöä vaihtoi nimensä. Toinen aalto oli v. 1935, jolloin nimikampanjan järjestäjänä toimi Suomalaisuuden Liitto.
Forssan yhteiskoulun ensimmäinen rehtori Joos Sajaniemi ja kielten opettaja Santeri Nuorteva olivat seudullisesti ensimmäisen aallon nimenmuutosaktiiveja. He olivat myös perustaneet paikallislehden Forssan Sanomat, joka ilmestyi vv. 1904–1907. Snellmanin päivänä 11.5.1906 lehdessä oli iso nimenmuutosilmoitus otsikolla ”Muukalaiset sukunimemme vaihdamme me allekirjoittaneet suomalaisiin”. Nimensä muuttaneiden joukossa on jokunen buchtilainenkin, esim. Kallion Syrjän torpan Anna Jaakontyttären ja pitäjänräätäli Mikko Lundströmin lapsenlapsi Mikko Rikhard Lundström, joka vaihtoi sukunimensä omaperäiseksi Mannelkuusi-nimeksi.
Myös Santeri Nuorteva vaihtoi tässä yhteydessä alkuperäisen nimensä Aleksander Nyberg suomalaiseksi. Nuortevan nimellä hän onkin tunnettu värikkäästä elämästään. Hänet valittiin mm. kansanedustajaksi 1907 Suomen ensimmäiseen eduskuntaan. Samoihin aikoihin hän sai vankeustuomion majesteettirikoksesta, kun Forssan Sanomissa oli julkaistu tsaaria herjaava juttu. Sittemmin Santeri Nuorteva muutti Yhdysvaltoihin ja monien vaiheiden jälkeen Neuvostoliittoon, jossa kuoli 1929 äkillisesti 47-vuotiaana verisuonten kalkkeutumiseen. Wikipediasta löytyy lisätietoa hänen elämästään.
Kaikki muutetut sukunimet eivät olleet alun perin ruotsinkielisiä. Esim. Järvenpään Jaskan talon isäntä Kalle Vihtori ja emäntä Olga Maria (Buchtin sukua) muuttivat sukunimensä Jaskasta Kalevaksi. Samoin Antti, Maria, Vihtori, Agda, Elli, Väinö ja Toivo Hieperi muuttivat sukunimensä Heiniläksi. Varmaan luettelosta löytyy muitakin tuttuja nimiä. Kannattaa tutkia Forssan Sanomien ilmoitusta 11.5.1906 tarkemmin tästä linkistä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/624297?page=2
Toinen suuri nimenmuutosaalto järjestettiin 1935 Kalevalan 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Vuoden 1935 aikana suomalaistettiin yli 74000 henkilön nimet, suurin osa jälleen Snellmanin päivän kunniaksi 11.5.1935. Hämeen Sanomat julkaisi silloin jutun otsikolla ”Muukalaisuus häviää Etelä-Hämeestä sukunimienkin suhteen”. Jutussa on lueteltu maakunnassa nimensä muuttaneet kunnittain. Esim. Forssan kauppalassa ottivat Buchtin sukuun kuuluvat Lundströmit uudeksi sukunimekseen Lehtovirta. Tästä linkistä (Hämeen Sanomat 11.5.1935) voi tutkia lisää sukunimensä tuolloin muuttaneita: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1969138?page=2
