Bucht-suvun rooli on ollut merkittävä myös Susikkaan kylän taloissa ja torpissa. Seuraavassa aiheesta lyhyt yhteenveto.
Susikkaan (Susickala) kylässä tunnetaan 1500-luvulta alkaen kaksi kantataloa Liinaharja ja Skoning. Tiluskartassa 1752 talot näkyvät vierekkäin Susikkaanjoen rannalla. Kumpikin talo oli tuolloin kruununtila. Liinaharjaa (no. 1) viljeli Erkki Juhonpoika sekä Skoningia (no. 2) Juho Erkinpoika ja Mikko Jaakonpoika yhdessä. Mikko Jaakonpojan pojat Perttu ja Simon jakoivat toisen Skoningin puolikkaan keskenään ja näistä taloista ruvettiin vastaavasti käyttämään nimiä Perttula ja Simola. 
Buchtit Skoningin puolikkaan haltijoina
Juho Erkinpoika (1712–1793) oli Sven Buchtin pojanpojan Erkki Sakarinpoika Buchtin pojanpoika. Hän tuli Skoningin puolikkaan viljelijäksi 1743. Juhon vaimo Liisa oli toisen puolikkaan viljelijän Mikko Jaakonpojan sisar. Heidän poikansa Kalle Juhonpoika jatkoi Skoningin puolikkaan viljelyä kuten myös hänen poikansa Juho Kallenpoika. Taloa ruvettiin myöhemmin kutsumaan hänen mukaansa Juhalaksi tai Skoning-Juhalaksi.
Juhon poika Mikko Skoning-Juhala osti tilan perinnöksi 1823, mutta se joutui kruunun haltuun n. 1880. Viimeinen Bucht-sukuun kuulunut isäntä oli Juho Taavinpoika Juhala (1840–1919), joka muutti 1883 Kydön Juhalan isännäksi.
Siltainsuun uudistalo ja torppa
Susikkaan isojaossa 1788 sarkajaossa olleet viljelykset ja yhteiskäytössä olleet metsät jaettiin tilojen omiksi palstoiksi. Kruunu kuitenkin piti itsellään varsinaista kylää ympäröivät laajat metsäalueet ns. kruunun liikamaana. Tälle maalle voitiin sitten perustaa uudistiloja, joihin kruunu voi kannustimena myöntää useamman vuoden verovapauden.
Kalle Juhonpoika Skoning-Juhalan tytär Kristiina avioitui 1781 Järvenpään Tapanin talon pojan Yrjö Jaakonpojan kanssa. He saivat läänin maaherran päätöksellä 27.2.1789 perustaa Susikkaan liikamaille uudistilan nimeltään Sildasu eli Siltainsuu nykyisen Teurontien varteen. He rupesivat käyttämään Siltainsuuta myös sukunimenä. Siltainsuun perintötalosta erotettiin v. 1930 Nummela-niminen tila. Kummankin talon isäntä kuului Bucht-sukuun.
Toinen tytär Valpuri meni 1789 naimisiin Kalvolan Mäyrän torpparin Johan Petterssonin kanssa. He saivat Skoning-Juhalan mailta torpan, jonka nimenä rippikirjoissa on aluksi Sillanpää, mutta mikä myöhemmin muuttui Siltainsuuksi eli samaksi kuin Siltainsuun talon. Torpan väki muutti kuitenkin Jokioisille ja jälkipolvi ei enää Siltainsuu-nimeä käyttänyt.
Skoning-Juhalan torppa Perälä
Kallen poika Jooseppi puolestaan sai Skoning-Juhalan talosta Perälän torpan viljeltäväkseen. Torppa säilyi suvun hallussa ja 1922 Bucht-sukuun kuuluva Juho Perälä sai lunastaa sen itsenäiseksi tilaksi.
Pihtimäen uudistalo ja Hieperin suku
Isojaon jälkeen Susikkaan liikamaille perustettiin myös uudistilat Pihtikoski ja Pihtimäki 1790 sekä Lagerkulla (myöh. Laakeri) 1805. Pihtimäkeen tuli 1841 vävyksi Iso-Liinaharjan talon poika Matti Matinpoika, jonka äiti oli Liisa Juhontytär Siltainsuu, siis Bucht-sukua.
Matti Matinpoika otti sukunimekseen Hieperi ja hänestä tuli laajan Hieperin suvun kantaisä. Suku on siis myös Bucht-suvun merkittävä sukuhaara. Pihtimäki halottiin 1924 kolmeen osaan Heinilä, Lehtola ja Pihtimäki veljesten Väinö, Vihtori ja Toivo Heinilän kesken. Sukunimi Hieperi oli tässä vaiheessa muuttunut Heiniläksi ja kaikki kuuluivat siis Bucht-sukuun.
Buchtit Liinaharjan talossa ja Lähteenkorvan torpassa
Edellä mainittu Liisa Juhontytär Siltainsuu meni siis emännäksi Iso-Liinaharjan taloon. Hänen poikansa Juho Matinpoika Liinaharjan jälkeen tilan omistajasuku vaihtui. Uusi omistaja otti sukunimekseen myös Liinaharja, mutta ei ollut enää alkuperäistä Liinaharjan sukua eikä myöskään Bucht-sukua.
Liisan tytär Maria Matintytär avioitui 1842 Liinaharjan talon Lähteenkorvan torpan pojan Jaakko Pertunpoika Lähteenkorvan kanssa. Heidän jälkeensä torpan pitoa jatkoi tytär Matilda ja hänen miehensä Matti Juhonpoika Perälän torpasta; kumpikin siis Bucht-sukua. He saivat lunastaa torpan omakseen 1922.
Vuoden 1752 tiluskartan lähdeviite: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto – H81:4/1–2 Susikas; Tiluskartta ja selitys 1752-1752, jakso 1; Kansallisarkisto: https://digihakemisto.net/item/2546634456/4826610564/1
