Tammelan pitäjänapulaisena ja Jokioisten kappalaisena 1600- ja 1700-lukujen taitteessa toiminut Lauri Pentinpoika Sarin (n. 1670–1710) oli Riihivalkaman Markkulan talon isäntä 1700–1707. Hänen sisarestaan Anna Pentintyttärestä (1663–1746) tuli Kallion rusthollin emäntä, kun hänet vihittiin 1700 Sakari Sakarinpoika Buchtin (1663–1741) kanssa. Useat meistä ovat siis Annan jälkeläisiä.

Annan ja Laurin isä Pentti Jönsinpoika eli Bengt Jönsson (k. 1702) oli Matti Wallan 1600-luvun virkamiesluettelon mukaan ollut Turun ja Porin läänin lääninsihteeri ja myöhemmin rykmentin kirjuri. Hän omisti Hassalan ratsutilan Kokemäellä. Lisäksi hänelle oli annettu ansioistaan elinikäisenä läänityksenä Herttolan tila. Sekä Anna että Lauri olivat syntyneet Kokemäellä.

Herttolan tila peruutettiin takaisin kruunulle 1679. Hassalan ratsutilan Pentti Jönsinpoika luovutti vanhimmalle tyttärelleen Liisalle 1681. Tammelassa Pentti Jönsinpojasta on ensimmäinen merkintä vuoden 1682 henkikirjassa Riihivalkaman Anttilassa, joka oli 1678 merkitty autioksi ja läänitetyksi (ödhe och förlänt). Se ilmeisesti annettiin Pentti Jönsipojan viljeltäväksi kruunun palvelusta vastaan (förlänt tienare). Pentin titteliksi onkin hautausluettelossa merkitty befallningsman eli lähinnä kruununvouti. Joissakin tiedoissa titteliksi on merkitty skallfogden eli jahtivouti.

Pentin toiseksi vanhin tytär Elsa avioitui 1677 Tammelan pitäjänapulaisen Jaakko Mikaelinpoika Tammelanderin kanssa. Jaakon isä oli aiempi Tammelan kirkkoherra (1639–1647) Mikael Alstadius, joka oli ostanut ratsutilan Haudankorvan kylästä. Ratsutila siirtyi Jaakon omistukseen ja kun siitä tuli 1680-luvulla virallinen rustholli, sen augmentiksi määrättiin Riihivalkaman Anttila. Näin Pentti Jönsinpoika maksoi veronsa vävylleen Jaakko Tamlanderille.

Perheen kaksi poikaa Jonas ja Lauri lähtivät 1680 opiskelemaan Turun katedraalikouluun. He suorittivat kumpikin ylioppilastutkinnon 1684 ja jatkoivat teologia opiskelua Turun akatemiassa. Lauri vihittiin papiksi 21.5.1691 nimellä Sarijn ja hänet valittiin Tammelan pitäjänapulaiseksi tämän jälkeen. Veli Jonas valitettavasti kuoli kesken opiskelujen 1691.

Lauri Sarin meni 1697 naimisiin Brita Isakintytär Tammelinan kanssa. Brita oli Tammelan tunnetun kirkkoherran (1673–1693) Isak Matinpoika Tammelinuksen tytär. Monen muun papin tapaan Laurikin hankki itselleen maatilan eli Riihivalkaman Markkulan talon, joka oli suurin kylän kolmesta kantatalosta. Se oli varmaan tuttu isä-Pentin Anttilan talon naapurina, mutta Anttilasta poiketen Markkula oli itsenäinen perintötila ja Saaren säteriratsutilan augmentti.

Lauri ja Brita saivat viisi poikaa, joista neljä kuoli pienenä. Ainoastaan yksi poika Aatami ja ainoa tytär Eva Sofia elivät aikuisiksi. Lauri Sarin siirtyi Jokioisten kappalaiseksi 1709, mutta kuoli jo 1710 vain n. 40-vuotiaana. Elossa olevat lapset olivat tuolloin vielä alaikäisiä, mutta Aatami Laurinpoika Sarinista tuli aikanaan Markkulan talon isäntä. Hän myi talon 1937 Sukulan Jaakkolan Simo Jaakonpojalle, josta tuli tähän päivään asti jatkuneen Riihivalkaman Markkulan suvun kantaisä.

Turun hiippakunnan paimenmuistion on koottu vuosina 1554–1721 pappeina toimineiden tiedot. Lauri Sarinin osalta siellä todetaan mm. ”lahjakas ja köyhä poika” Riihivalkaman Markkulasta. Isä Markkulan talollinen ja jahtivouti Pentti Jönsinpoika / Bengt Jönsson”.

”Lahjakas poika” pitää varmasti paikkansa, mutta hän ei ollut kotoisin Riihivalkaman Markkulasta eikä isä ollut Markkulan talollinen. Pentti Jönsinpoika lienee ollut arvostettu henkilö Kokemäellä, jossa Laurikin syntyi. Isä oli nykytermein ilmaistuna myös ilmeisen hyvin verkottunut, tyttärille järjestyi hyvät naimakaupat ja pojat pääsivät opiskelemaan Turun Akatemiaan. Suhteet Tammelan pappissukuihin auttoivat varmaan myös Riihivalkamaan asettumisessa.

Lauri Sarinin Geni-profiili; https://www.geni.com/people/Lauri-Sarin/6000000004678752336

Kuvassa Riihivalkaman kantatalot 1784 isojakokartalla.