Iisak Sakarinpoika Bucht (1702–1793) oli Sven Buchtin pojanpojan Sakari Sakarinpojan poika. Hänen isoveljestään Sakarista tuli Kallion rusthollin isäntä ja Iisak sai perintöosanaan syytinkitorpan viljeltäväkseen rusthollin mailta. Iisak toimi Tammelan jahtivoutina n. 30 vuoden ajan 1738–1769. Hänellä oli kaksi poikaa Iisak ja Juho. Iisak-poika asui perheineen isänsä kanssa, kunnes muutti Torajärvelle 1787, mistä sai alkunsa Buchtien Torajärven sukuhaara. Juho lähti kotoaan heti aikuiseksi tultuaan ja ryhtyi pitäjänräätäliksi.
Iisak Sakarinpojan kuoltua 1793 rupesi Iisak-poika vaatimaan torpan rakennuksia itselleen tai ainakin korvauksia niistä, koska katsoi perineensä ne. Asiaa puitiin ensin kihlakunnan käräjillä 1795–1796 ja vielä 1797 laamanninoikeudessa, jonka päätöksen mukaan rakennukset kuuluivat rusthollille. Syytinkitorpparina Iisak Sakarinpoika oli saanut vain elinikäisen nautintaoikeuden torppaan ja sen rakennuksiin. Oikeudenkäyntien yhteydessä tehtiin perusteellinen torpan rakennusten katselmus ja arvon määritys, mikä tarjoaa ainutlaatuisen kuvauksen 1700-luvun torpasta ja sen rakennuksista malkakattoineen.
Lue koko juttu täältä: Iisak Sakarinpoika Bucht– rusthollarin poika jahtivoutina ja torpparina
