Royal Suédois – svenskt regemente i fransk tjänst 1690–1791

Isak Sakarinpoika Buchtilla, Järvenpään Kyrölän ratsutilan isännällä, oli kolme poikaa: Fredrik, Karl Adolf ja Johan Reinhold. Isakin perinnönjaossa 1752 Fredrik lunasti Johan Reinholdin osuuden itselleen ja sai näin 2/3 Kyrölästä päärakennuksineen. Tätä tilaa kutsuttiin Gammelgårdiksi. Karl Adolf sai Kyrölästä   kolmanneksen. Siitä käytettiin vastaavasti nimeä Nygård ja sen talouskeskus sijaitsi nykyisen rautatieaseman ympäristössä. Myöhemmin 1800-luvulla tilat taas yhdistettiin Järvenpään kartanoksi.

Sekä Fredrik että Karl Adolf olivat myös sotilaita Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin Helsingin komppaniassa ja kohosivat kersanteiksi. Kolmas poika, Johan Reinhold, omistautui kokonaan sotilasuralle. Hän oli ensin vapaaehtoisena Nahkelan kylän ruodun edustajana Inkoon komppaniassa, nimitettiin korpraaliksi 1750, ja sitten lippumieheksi (förare) Helsingin komppaniaan 1756. Lippumiehen toimeen kuului jakopalkkalaitoksen mukainen virkatalo eli puustelli, tässä tapauksessa Nurmijärven kirkonkylän Antturi-niminen tila. Virkatalon edellinen haltija oli Johan Reinholdin sisaren Margareta Elisabetin mies Anders Ahlgren, jonka seuraaja lippumiehenä Johan oli.

Johan Reinhold Bucht ei kuitenkaan koskaan asunut virkatalossaan, vaan sitä viljeli tilan vuokraaja eli lampuoti. Virkatalo kuului Johanille aina vuoteen 1786 asti, jolloin hän erosi armeijasta, mutta Johan itse oli koko ajan sotapalveluksessa ulkomailla. Vuoden 1758 sotilasrullissa todetaan ensimmäisen kerran, että lippumies Johan Reinhold Buhct on annettu virkavapaata ulkomaan palvelusta varten (permitterad i utrikes tienst).

Samaan aikaan monet Uudenmaan rykmentin sotilaat komennettiin Pommerin sotaan, mutta Johan lähti hankkimaan kokemusta ilmeisesti Ranskaan. Tuohon aikaan monet ruotsalaiset ja suomalaisetkin upseerit saattoivat palvella jonkin aikaa Ranskan armeijassa uraansa edistääkseen. Ruotsi ja Ranska olivat 1700-luvulla liittolaisia; Ranskahan rahoitti runsaskätisesti mm. Viaporin linnoituksen rakentamista. Suomenkin kartanoissa puhuttiin ranskaa ja matkittiin ranskalaisia tapoja. Ettei vain sukunimen Bucht muuntumisessa muotoon Boucht ollut myös ranskalaista vaikutusta…

Vuoden 1762 sotilasrullissa Johanin todetaankin olevan ranskalaisessa palveluksessa. Myöhempinä vuosina on kirjattu vielä selkeämmin, että lippumies Johan Reinhold Bucht on kuninkaan luvalla kapteenina kuninkaallisessa ranskalaisessa palveluksessa (Förare Johan Reinh. Bucht, Capit. i Kongl. Fransk tienst; Kongl. Permission). Tarkemmin ranskalaista sotilasyksikköä ei tässä ole määritelty.

Hyvin todennäköisesti Johanin palvelusyksikkö oli Ranskan kuninkaallinen ruotsalaisrykmentti. Alun perin yksikkö oli muodostettu Pommerissa 1690 vangituista ruotsalaisista sotilaista, jotka tosin olivat enimmäkseen saksalaista syntyperää. Ludvgi XV myönsi 1740 yksikölle luvan käyttää kunnianimeä kuninkaallinen ruotsalaisrykmentti, Régiment de Royal Suédois. Siihen hyväksyttiin Ranskan kuninkaan erioikeudella vain ruotsalaisia upseereita, vaikka miehistö edelleen oli pitkälti saksalaista ja sitä joissakin yhteyksissä sanottiinkin saksalaisrykmentiksi.

Tästä Ranskan ruotsalaisrykmentistä on Margareta Beckman kirjoittanut kuvassa näkyvän kirjan v. 1995. Kirjan lopussa on luettelo rykmentin ruotsalaisista upseereista. Kirjailija toteaa, että ”ruotsalaisista upseereista on otettu mukaan vain ne nimet, jotka on voitu vahvistaa ruotsalaisiksi, joten sen ei voi väittää olevan täydellinen. Usein on merkitty vain sukunimi ja arvo, ja joissain tapauksissa on ollut mahdotonta selvittää, ovatko nämä sukunimet ruotsalaisia”. Johan Reinhold Buchtin nimeä ei luettelossa ole, mutta selitys saattaa olla, että sukunimeä ei ole tunnistettu ruotsalaiseksi. Ainakin eräiden sukutietokantojen mukaan (FamilySearch) sukunimi Bucht oli 1700-luvulla Saksassa selvästi yleisempi kuin Ruotsissa.

Johan Reinhold Buchtin palveluksesta tässä Royal Suédois -rykmentissä ei ole täyttä varmuutta, mutta tarina on niin hyvä, että siihen kannattaa uskoa! Joka tapauksessa hän oli Ranskassa dokumenttien mukaan ainakin 20 vuotta. Suomen asiakirjoissa hänestä ei juuri löydykään tietoja. Tuusulan rippikirjassa 1739–1752 on mainittu kaikki Isak Buchtin lapset, mutta ei heidän syntymävuosiaan.

Näyttää siltä, että Johan oli keskimmäinen pojista, ei nuorin, kuten joissakin lähteissä kerrotaan. Tämän vahvistaa myös tieto Kyrölän rusthollin perinnönjaosta, jossa vanhin poika (Fredrik) lunasti keskimmäisen veljen (Johan Reinhold) osuuden [J. Olasmaa]. Syntymävuosi täytyy tämän takia olla ennen 1732, mikä on nuorimman veljen Karl Adolfin syntymävuosi. Myöskään Johan Reinholdin kuolin tietoja ei tunnu löytyvän asiakirjoista. Joissakin lähteissä kuolinvuodeksi on merkitty 1808, mutta tuoltakaan ajalta en ole löytänyt Johanista mitään merkintöjä rippikirjoista enkä henkikirjoista.

Lähteet:

SSHY – Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti tietokannassa; https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=9002

Olasmaa, Järvenpään kylän talojen isäntiä ja omistajia, SSHY: Sivuja jäsenille / Tuusulan isäntäluettelot; https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/aineistoja/tuusula.php

Margareta Beckman, Under fransk fana!; Royal Suédois – svenskt regemente i fransk tjänst 1690–1791. Svenskt Militärhistorisk Bibliotek, Stockholm 1995