Sukuseuran kotisivut
Matti K. Hakala
Kaikki rusthollit olivat ratsutiloja, mutta kaikista ratsutiloista ei tullut rustholleja. Semantiikkaako? Ei, vaan rustholli oli tarkastusten perusteella valittu, ratsukon pysyvään varustamiseen kykenevä tila, joka täytti asetetut vaatimukset. Käsite rustholli otettiin käyttöön 1680-luvulla, kun kuningas Kaarle XI ryhtyi uudistamaan sotaväen organisointia ja ylläpitoa.… — Lue lisää
1600-luvun asiakirjoissa riittää tutkittavaa. Yllättäen v. 1654 läänintilien kymmenysluettelosta löytyi Kallion ”Mikkolan” talon isännäksi merkitty Jören Vefuare. Kun siihen aikaan ei sukunimiä käytetty ja kyseessä ei ole patronyymikään, täytyy Vefuaren olla ammattinimike. Pienen salapoliisirupeaman jälkeen nimike selvisikin: se on nykyruotsiksi vävare, siis kankuri.… — Lue lisää
Jos vuodentulo 1691 oli vielä kohtuullinen, niin seuraavat vuodet olivat sitäkin vaikeampia. Poikkeuksellisten kylmien talvien vuoksi sato jäi monena vuonna niukaksi. Viimein siemenviljastakin oli puutetta ja halla vei senkin vähän, mitä saatiin kylvettyä.
Vuosi 1696 olikin jo lähes täydellinen katovuosi.… — Lue lisää
Kallion kylästä on vuodelta 1691 kertynyt tavallista enemmän tietoa, vaikka vuosi muuten ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Sattumalta tuolta vuodelta löytyi Mikkolan talon perinnönjakokirja omaisuusluetteloineen. Se antaa mielenkiintoisen kuvan ajan elinoloista, asumisesta, maanviljelystä ja karjataloudesta. Mikkola oli tuolloin Buchtien rusthollin augmentti, mutta tilat olivat monessa suhteessa hyvin samankaltaisia.… — Lue lisää
Läänitys (förläning) oli 1600-luvulla melko löyhästi käytetty käsite. Otsikko yllä on tyypillisen Kustaa II Adolfin antaman läänityskirjeen alku. Tässä tapauksessa läänityksen saajana oli vanha ratsumestari Thomas Olsson (Olofsson), jonka ratsulippueeseen Sven Bucht liittyi 1606. Olsson oli sotaretkillä vammautunut niin, että ei voinut käyttää oikeaa kättään.… — Lue lisää
Sukututkijan onneksi ihmisillä oli menneinä vuosisatoina tapana käydä käräjillä pienistäkin syistä, isommista kiistoista puhumattakaan. Käräjäpöytäkirjat tarjoavatkin ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa tavallisen ihmisen elämään myös ajalta, jolta kirkonkirjoja tai muita tietolähteitä on niukalti. Niistä löytyy myös sukulaisuussuhteita ja joskus jopa aikalaiskertomuksia – tässä tapauksessa todistajien lausuntoja 1600-luvulla eläneistä esivanhemmistani.… — Lue lisää
Riihivalkaman kantatalo Markkula oli pappi Lauri Sarinin ja hänen jälkeläistensä omistuksessa 1700–1737. Laurin poika Aatami myi talon 1737 Simo Jaakonpojalle, joka oli Sukulan Jaakkolan luutnantin puustellin vuokraviljelijä. Simon kuollessa 1761 useimmat hänen perillisensä olivat alaikäisiä eikä tilaa voinut sen takia jakaa.… — Lue lisää
Kallion rusthollin tytär Liisa Sakarintytär Bucht (1731–1810) avioitui 1750 Riihivalkaman Anttilan isännän Jaakko Juhonpojan (1729–1794) kanssa. Heille syntyi kaikkiaan 9 lasta, joista aikuisiksi eli kuusi: Yrjö (1752–1831), Maria (1754–1784), Juho (1757–1809), Pekka (1764–1818), Liisa (1767–1826) ja Simo (1769–1817).
Jaakko Juhonpoika jakoi 1788 Anttilan tilan kahtia pojilleen Yrjölle ja Pekalle.… — Lue lisää
Mäkitupalainen Heikki Kaapola oli taitava kirvesmies, joka rakensi mm. Riihivalkaman kansakoulun. Hän toimi myös koulun johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana, vuokralautakunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja luotettuna toimitusmiehenä monissa tehtävissä. Ja oli tietysti Bucht-sukua…
Juttu löytyy pdf-muodossa täältä: Heikki Kaapola – kirvesmies ja kunnallismies
Vuosien väännön jälkeen päätettiin 1907 perustaa Riihivalkaman kansakoulu eteläiseen Tammelaan.… — Lue lisää
Sukukirjamme Tammelan Buchteja 400 vuotta –painos on ollut loppuunmyyty jo vuosia. Mutta ei hätää, teetimme kirjasta digitaalisen kopion, johon on tehty myös tekstintunnistus. Tällöin haku esim. nimellä toimii hienosti ja helpottaa huomattavasti henkilöiden löytämistä kirjasta.
Jakelua varten siirsimme ”Digi-Buchtin” pdf-muodossa kätevälle luottokortin kokoiselle USB-muistitikulle, joka toimii tavallisen muistitikun tavoin.… — Lue lisää
Tammelan pitäjänapulaisena ja Jokioisten kappalaisena 1600- ja 1700-lukujen taitteessa toiminut Lauri Pentinpoika Sarin (n. 1670–1710) oli Riihivalkaman Markkulan talon isäntä 1700–1707. Hänen sisarestaan Anna Pentintyttärestä (1663–1746) tuli Kallion rusthollin emäntä, kun hänet vihittiin 1700 Sakari Sakarinpoika Buchtin (1663–1741) kanssa. Useat meistä ovat siis Annan jälkeläisiä.… — Lue lisää
Lähtö klo 10 Forssan linja-autoaseman tilausajolaiturista Tammelan pohjoisosiin, ulottuen lähelle Hämeenlinnaa Könnölän matkailutilalle, jossa nautimme lounaan ja kuulemme tilan ja suvun historiasta.
Matkan varrella saamme kuulla Susikkaan, Torajärven ja Pikonkorven Bucht-sukuisista tiloista. Ja Könnölän nykyiset omistajat ovat tietysti myös Bucht-sukua.… — Lue lisää
© 2026 Tammelan Bucht-suku
Theme by Anders Noren — Up ↑
