Sukututkijan onneksi ihmisillä oli menneinä vuosisatoina tapana käydä käräjillä pienistäkin syistä, isommista kiistoista puhumattakaan. Käräjäpöytäkirjat tarjoavatkin ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa tavallisen ihmisen elämään myös ajalta, jolta kirkonkirjoja tai muita tietolähteitä on niukalti. Niistä löytyy myös sukulaisuussuhteita ja joskus jopa aikalaiskertomuksia – tässä tapauksessa todistajien lausuntoja 1600-luvulla eläneistä esivanhemmistani.… — Lue lisää
Tekijä: Matti Hakala (Page 1 of 10)
Riihivalkaman kantatalo Markkula oli pappi Lauri Sarinin ja hänen jälkeläistensä omistuksessa 1700–1737. Laurin poika Aatami myi talon 1737 Simo Jaakonpojalle, joka oli Sukulan Jaakkolan luutnantin puustellin vuokraviljelijä. Simon kuollessa 1761 useimmat hänen perillisensä olivat alaikäisiä eikä tilaa voinut sen takia jakaa.… — Lue lisää
Kallion rusthollin tytär Liisa Sakarintytär Bucht (1731–1810) avioitui 1750 Riihivalkaman Anttilan isännän Jaakko Juhonpojan (1729–1794) kanssa. Heille syntyi kaikkiaan 9 lasta, joista aikuisiksi eli kuusi: Yrjö (1752–1831), Maria (1754–1784), Juho (1757–1809), Pekka (1764–1818), Liisa (1767–1826) ja Simo (1769–1817).
Jaakko Juhonpoika jakoi 1788 Anttilan tilan kahtia pojilleen Yrjölle ja Pekalle.… — Lue lisää
Mäkitupalainen Heikki Kaapola oli taitava kirvesmies, joka rakensi mm. Riihivalkaman kansakoulun. Hän toimi myös koulun johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana, vuokralautakunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja luotettuna toimitusmiehenä monissa tehtävissä. Ja oli tietysti Bucht-sukua…
Juttu löytyy pdf-muodossa täältä: Heikki Kaapola – kirvesmies ja kunnallismies
Riihivalkaman kansakoulun rakentaminen
Vuosien väännön jälkeen päätettiin 1907 perustaa Riihivalkaman kansakoulu eteläiseen Tammelaan.… — Lue lisää
Sukukirjamme Tammelan Buchteja 400 vuotta –painos on ollut loppuunmyyty jo vuosia. Mutta ei hätää, teetimme kirjasta digitaalisen kopion, johon on tehty myös tekstintunnistus. Tällöin haku esim. nimellä toimii hienosti ja helpottaa huomattavasti henkilöiden löytämistä kirjasta.
Jakelua varten siirsimme ”Digi-Buchtin” pdf-muodossa kätevälle luottokortin kokoiselle USB-muistitikulle, joka toimii tavallisen muistitikun tavoin.… — Lue lisää
Tammelan pitäjänapulaisena ja Jokioisten kappalaisena 1600- ja 1700-lukujen taitteessa toiminut Lauri Pentinpoika Sarin (n. 1670–1710) oli Riihivalkaman Markkulan talon isäntä 1700–1707. Hänen sisarestaan Anna Pentintyttärestä (1663–1746) tuli Kallion rusthollin emäntä, kun hänet vihittiin 1700 Sakari Sakarinpoika Buchtin (1663–1741) kanssa. Useat meistä ovat siis Annan jälkeläisiä.… — Lue lisää
”Kun Buchtit Susikkaan, Torajärven ja Pikonkorven valloittivat…”
Ohjelma
Lähtö klo 10 Forssan linja-autoaseman tilausajolaiturista Tammelan pohjoisosiin, ulottuen lähelle Hämeenlinnaa Könnölän matkailutilalle, jossa nautimme lounaan ja kuulemme tilan ja suvun historiasta.
Matkan varrella saamme kuulla Susikkaan, Torajärven ja Pikonkorven Bucht-sukuisista tiloista. Ja Könnölän nykyiset omistajat ovat tietysti myös Bucht-sukua.… — Lue lisää
Bucht-suvun rooli on ollut merkittävä myös Susikkaan kylän taloissa ja torpissa. Seuraavassa aiheesta lyhyt yhteenveto.
Susikkaan (Susickala) kylässä tunnetaan 1500-luvulta alkaen kaksi kantataloa Liinaharja ja Skoning. Tiluskartassa 1752 talot näkyvät vierekkäin Susikkaanjoen rannalla. Kumpikin talo oli tuolloin kruununtila. Liinaharjaa (no.… — Lue lisää
Caicki kylä tule Raioilla ia mer(k)illä ymbäri lasketta, eli nykykielellä ”jokainen kylä on ympäröitävä rajoilla ja pyykeillä”. Näin säädetiinn jo Kristoffer kuninkaan maanlaissa 1442; suomennos vuodelta 1548. Kallion kylän rajat juontuvat niin ikään varhaisilta ajoilta. Myös Sven Buchtin muistokiveksi valittiin vanha Kallion, Riihivalkaman ja Tammelan kylien välinen rajakivi, jonka paikalliset tuntevat nimellä Vahakivi.… — Lue lisää
Kallion rusthollin pitkäaikainen rakuuna Michel (Mikko) Bergman sai oman torpan 1783. Sopimuksessa luetellaan yksityiskohtaisesti torpalle kuuluvat lukuisat niityt ja peltotilkut, joista useimmat löytyvät isojaon kartalta. Monet näistä paikannimistä ovat säilyneet myös tähän päivään asti. Tyypillistä tuon ajan Kallion kylälle oli, että kovin hajallaan olivat torpankin tilukset pitkin maita ja mantuja; kaukaisin niittypahanen Torronsuon saarella.… — Lue lisää
Kun Tammelan kirkolta lähtee Mustialan ja Susikkaan kylien kautta kulkemaan Hämeenlinnaa kohti, joutuu Lautaportaassa Lopen—Urjalan väliselle valtatielle ja samalla Kalvolan pitäjän alueelle. Tuntuu siltä kuin Tammelan laaja pitäjä olisi jäänyt taakse kokonaisuudessaan. Niin ei kuitenkaan ole, sillä n. kolmen kilometrin päässä on Kalvolan maiden keskellä vielä kaksi Tammelan pitäjän kylää: Torajärvi ja Pikonkorpi.… — Lue lisää
Iisak Sakarinpoika Bucht (1702–1793) oli Sven Buchtin pojanpojan Sakari Sakarinpojan poika. Hänen isoveljestään Sakarista tuli Kallion rusthollin isäntä ja Iisak sai perintöosanaan syytinkitorpan viljeltäväkseen rusthollin mailta. Iisak toimi Tammelan jahtivoutina n. 30 vuoden ajan 1738–1769. Hänellä oli kaksi poikaa Iisak ja Juho.… — Lue lisää
