Antti ja Vilhelmiina Syrjän aika 1880-luvulta 1930-luvulle
Lue artikkeli täältä:
https://tammelanbuchtsuku.net/jasenartikkelit/syrjan-torpan-loppuvaiheet/
Kategoria: Tiedotteet (Page 2 of 7)
Matti K. Hakala
Kallion Syrjän torpasta on julkaistu monta tarinaa niin Buchtien sukukirjassa, sukuseuran lehdessä kuin verkkosivuillakin. Se oli tyypillinen perintöosuustorppa, joka annettiin taloon jääneelle isännän veljelle, kun tämä perusti perheen. Seuraavassa vielä tarkempi kuvaus torpan syntyhistoriasta kontrahteineen vuodelta 1832 sekä katsaus torpan runsaslukuisiin jälkeläisiin, jotka muodostavat varsin tuuhean oksan Tammelan Buchtien sukupuussa.… — Lue lisää
Veroluettelot kertovat Kallion taloista 1500-luvulla ja auttavat ymmärtämään, miten Sven Bucht onnistui asettumaan kylään 1606.
Hopeaveroksi sanotaan Älvsborgin ensimmäisten lunnaiden maksamiseksi v. 1571 kerättyä ylimääräistä veroa. Älvsborgin lunnaiden taustasta ja toisten lunnaiden veron keräyksestä on laajemmin kerrottu aiemmassa Buchtien FB-ryhmän ja verkkosivujen julkaisussa.… — Lue lisää
Jutun voit lukea jäsensivuiltamme täältä:
https://tammelanbuchtsuku.net/jasenartikkelit/kalliit-alvsborgin-lunnaat-kertovat-paitsi-valtapolitiikasta-myos-tavallisten-ihmisten-elamasta/
… — Lue lisää
Tämän vuoden retken kohteena on entisen Järvenpään kartanon tienoot ja historia. Sven Buchtin pojanpoika Isak Sakarinpoika Bucht muutti 1702 silloisen Suur-Tuusulan Träskändan eli Järvenpään kylään Kyrölän ratsutilalle. Kyrölästä kehittyi Järvenpään mahtavin tila, josta ruvettiin käyttämään nimeä Järvenpään kartano. Kartano siirtyi myöhemmin Westermarck-suvulle, jonka edustaja Bjarne Westermarck kehitti tilaa voimakkaasti ja käytännössä perusti Järvenpään taajaman, mistä kehittyi nykyinen Järvenpään kaupunki.… — Lue lisää
Järvenpään kartanon viimeisissä omistajissa yhdistyi kaksi Bucht-suvun haaraa
Oheisessa Museoviraston kuvassa 1890-luvun lopulta on Järvenpään kartanon kolmen viimeisen omistajasukupolven edustajat: vasemmalla Anton Walter Westermarck, hänen vaimonsa Alfhild Ehrström ja heidän poikansa Bjarne Westermarck. Oikealla Alfhild Ehrströmin vanhemmat Otto Alexander Ehrström ja hänen vaimonsa Hilma Adolfina Rosalie Ehrström (Gråå).
Royal Suédois – svenskt regemente i fransk tjänst 1690–1791
Isak Sakarinpoika Buchtilla, Järvenpään Kyrölän ratsutilan isännällä, oli kolme poikaa: Fredrik, Karl Adolf ja Johan Reinhold. Isakin perinnönjaossa 1752 Fredrik lunasti Johan Reinholdin osuuden itselleen ja sai näin 2/3 Kyrölästä päärakennuksineen. Tätä tilaa kutsuttiin Gammelgårdiksi.
Jutun voit lukea jäsensivuiltamme täältä: https://tammelanbuchtsuku.net/artikkelit/jasenartikkelit/… — Lue lisää
Ja kruununvouti Mårten Jacobsson perusti Tammelan Saaren kartanon samaan aikaan, kun Sven Bucht sai Kallion talonsa.
Vanha sanonta ”armeija marssii vatsallaan” kuvaa ruokahuollon tärkeyttä sotajoukon toimintakyvyssä. Ratsuväessä tietysti myös hevoset piti ruokkia kunnolla. Majoitusmestarina Sven Buchtin vastuulla oli erityisesti tämän muonituksen järjestäminen.
Lue koko 12-sivun tarina jäsensivuiltamme; ohjeet löytyvät täältä: https://tammelanbuchtsuku.net/tiedotteet/sukuseuran-jasensivut-otettu-kayttoon/ … — Lue lisää
Kotisivumme päävalikosta löytyy myös osio JÄSENILLE. Siitä avautuu otsikko JÄSENARTIKKELIT, jota klikkaamalla sivusto pyytää kirjautumaan sisään. Jäsensivut on tarkoitettu vain jäsenmaksunsa maksaneiden sukuseuran jäsenten käyttöön.
Käyttäjätunnus on Tammelanbuchtsuku. Salasana on sama kuin aiemmin jäsenille tarkoitetuissa sukuluetteloissa. Vuonna 2023 liittyneille uusille jäsenille toimitamme salasanan sähköpostitse.
Suomen Sukututkimusseura julkaisee Jalmari-nimistä sähköistä jäsenlehteä. Viime aikoina siihen on toivottu juttuja sukuseuroista. Tartuimme tilaisuuteen ja Jalmarin joulukuun 2023 numerossa sukuseuramme on näyttävästi esillä. Julkaisemme jutun myös verkkosivuillamme, Jalmarin luvalla tietysti.
Lue koko juttu täältä: Tammelan Bucht-suku @ Jalmari 12_2023
… — Lue lisää
