Sukuseuran kotisivut
”Mä kutsuin Herttaa ja Helunaa” kuvaillaan aamua tunnetussa Paimenpojan laulussa. Mutta niin kutsuivat esi-isämmekin jo 1700-luvulla, ainakin vanhoista perukirjoista päätellen. Ja kyllä niistä Paimentytön kevätlaulun Mansikki ja Mustikkikin löytyvät; lehmien nimet ovat ikuisia!
Kotieläimet olivatkin entisajan ihmisille niin tärkeitä, että ne lueteltiin nimiä myöten myös perukirjoissa tai perinnönjaossa.… — Lue lisää
Haiponmettä oli Kallion kylän ikivanha nautinta-alue Torronsuon etelärannalla. Isojaossa sitä ei luettu kylän maihin, vaan siitä muodostettiin ns. kruunun liikamaa. Kylien rajankäynnin yhteydessä 1786 myös Haiponmettä pyykitettiin ja siitä ruvettiin asiakirjoissa käyttämään nimeä Kolmikas tai Kolmikko.
Perukirjojen avulla pääsee kurkistamaan entisajan ihmisten arkeen. Niissä luetellaan hyvinkin tarkasti edesmenneen omaisuus ja käyttämät tavarat aina yksittäisiä vaatekappaleita myöten. Perukirjoissa yksilöidään myös perilliset, mistä voi olla paljon apua myös sukulaisuussuhteiden selvittämisessä. Sukututkimus muistuttaakin usein salapoliisityötä; tiedon jyväsiä pitää kerätä monesta eri lähteestä
Perukirjat tehtiin 1800-luvun loppupuolelle asti pääsääntöisesti silloisella hallintokielellä eli ruotsiksi.… — Lue lisää
Lue artikkeli täältä:
https://tammelanbuchtsuku.net/jasenartikkelit/syrjan-torpan-loppuvaiheet/
Kallion Syrjän torpasta on julkaistu monta tarinaa niin Buchtien sukukirjassa, sukuseuran lehdessä kuin verkkosivuillakin. Se oli tyypillinen perintöosuustorppa, joka annettiin taloon jääneelle isännän veljelle, kun tämä perusti perheen. Seuraavassa vielä tarkempi kuvaus torpan syntyhistoriasta kontrahteineen vuodelta 1832 sekä katsaus torpan runsaslukuisiin jälkeläisiin, jotka muodostavat varsin tuuhean oksan Tammelan Buchtien sukupuussa.… — Lue lisää
Hopeaveroksi sanotaan Älvsborgin ensimmäisten lunnaiden maksamiseksi v. 1571 kerättyä ylimääräistä veroa. Älvsborgin lunnaiden taustasta ja toisten lunnaiden veron keräyksestä on laajemmin kerrottu aiemmassa Buchtien FB-ryhmän ja verkkosivujen julkaisussa.… — Lue lisää
Jutun voit lukea jäsensivuiltamme täältä:
https://tammelanbuchtsuku.net/jasenartikkelit/kalliit-alvsborgin-lunnaat-kertovat-paitsi-valtapolitiikasta-myos-tavallisten-ihmisten-elamasta/
… — Lue lisää
Tämän vuoden retken kohteena on entisen Järvenpään kartanon tienoot ja historia. Sven Buchtin pojanpoika Isak Sakarinpoika Bucht muutti 1702 silloisen Suur-Tuusulan Träskändan eli Järvenpään kylään Kyrölän ratsutilalle. Kyrölästä kehittyi Järvenpään mahtavin tila, josta ruvettiin käyttämään nimeä Järvenpään kartano. Kartano siirtyi myöhemmin Westermarck-suvulle, jonka edustaja Bjarne Westermarck kehitti tilaa voimakkaasti ja käytännössä perusti Järvenpään taajaman, mistä kehittyi nykyinen Järvenpään kaupunki.… — Lue lisää
Oheisessa Museoviraston kuvassa 1890-luvun lopulta on Järvenpään kartanon kolmen viimeisen omistajasukupolven edustajat: vasemmalla Anton Walter Westermarck, hänen vaimonsa Alfhild Ehrström ja heidän poikansa Bjarne Westermarck. Oikealla Alfhild Ehrströmin vanhemmat Otto Alexander Ehrström ja hänen vaimonsa Hilma Adolfina Rosalie Ehrström (Gråå).
Isak Sakarinpoika Buchtilla, Järvenpään Kyrölän ratsutilan isännällä, oli kolme poikaa: Fredrik, Karl Adolf ja Johan Reinhold. Isakin perinnönjaossa 1752 Fredrik lunasti Johan Reinholdin osuuden itselleen ja sai näin 2/3 Kyrölästä päärakennuksineen. Tätä tilaa kutsuttiin Gammelgårdiksi.
Jutun voit lukea jäsensivuiltamme täältä: https://tammelanbuchtsuku.net/artikkelit/jasenartikkelit/… — Lue lisää
Vanha sanonta ”armeija marssii vatsallaan” kuvaa ruokahuollon tärkeyttä sotajoukon toimintakyvyssä. Ratsuväessä tietysti myös hevoset piti ruokkia kunnolla. Majoitusmestarina Sven Buchtin vastuulla oli erityisesti tämän muonituksen järjestäminen.
© 2024 Tammelan Bucht-suku
Theme by Anders Noren — Up ↑
