Kun Tammelan kirkolta lähtee Mustialan ja Susikkaan kylien kautta kulkemaan Hämeenlinnaa kohti, joutuu Lautaportaassa Lopen—Urjalan väliselle valtatielle ja samalla Kalvolan pitäjän alueelle. Tuntuu siltä kuin Tammelan laaja pitäjä olisi jäänyt taakse kokonaisuudessaan. Niin ei kuitenkaan ole, sillä n. kolmen kilometrin päässä on Kalvolan maiden keskellä vielä kaksi Tammelan pitäjän kylää: Torajärvi ja Pikonkorpi. Edellisessä on kaksi taloa: Puhtila ja Heikkilä sekä Puhtilasta aikanaan syytinkimaaksi erotettu. nyt jo itsenäistynyt, Isomäki-niminen lohkotila…

Näin aloitti nimimerkki E. Mikkola 1934 kuvauksensa kahdesta Tammelan kylästä, jotka olivat enklaaveja eli erillisalueita Kalvolan kunnan sisällä. Nämä kylät olivat 1800-luvun alusta alkaen myös Buchtien ”valtakuntaa”. Kalliosta Torajärvelle muuttaneen Iisak Iisakinpoika Buchtin kaikki viisi tytärtä avioituivat näiden kylien taloihin:

  • Vanhin tytär Maria jäi Iisakin talon emännäksi. Hänen jälkeläisensä käyttivät Bucht-nimeä, mikä muuttui vähitellen Bugtilaksi ja lopulta Puhtilaksi. Juho Kustaa Puhtila osti sen omaksi perintötilaksi 1875.
  • Tytär Liisa avioitui Torajärven kantatalon toisen puolikkaan isännän Heikki Juhonpojan kanssa. Talosta ruvettiin käyttämään nimeä Heikkilä ja Heikki osti sen perintötilaksi 1818.
  • Tytär Justiina meni naimisiin Isomäen torpparin Juho Juhonpojan kanssa. He muuttivat myöhemmin Kydön Juhalan taloon
  • Tytär Beata avioitui Torajärven Jaakkolan torpparin Jaakko Tuomaanpojan kanssa.
  • Tytär Eeva meni naimisiin Pikonkorven Job Heikinpojan kanssa ja heistä tuli Alitalon isäntäpari

Buchtin tyttärien jälkeläiset levittäytyivät myös Kalvolan puolelle Patakankaan alueelle. Kuvan kartassa vuodelta 1919 näkyy hyvin Torajärven ja Pikonkorven erilliskylät taloineen. Myös Kalvolan puolen taloissa taisi kaikissa asua Buchtin sukua. Esimerkiksi Tiensuun talo näkyy hieman Torajärven kylän koillispuolella tien varressa. Patakankaan alue liitettiin kokonaan 1956 Tammelan.

Karttaa voi zoomailla tarkemmin tästä linkistä, kun valitsee tarkasteluvuodeksi 1919:

https://vanhatkartat.fi/#12.62/60.92677/23.90763

Alussa lainatun kuvauksen Torajärven ja Pikonkorven kylistä voi lukea kokonaisuudessaan Forssan Lehden numerosta 24.9.1934 s. 3:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1818874?page=3