Johdanto sukumetsään

Jos ihmisen ja puun elämänkaarta verrataan keskenään, päästään mielikuvaan sukumetsästä. Buchtmetsän siemenet toi Tammelan Kallion kylään majoitusmestari Sven Bucht. Kallion kylässä Buchtmetsä on uudistunut ja jalostunut vuodesta 1606 lähtien aina tähän päivään asti. Uudet taimet ovat hyvää vauhtia kasvamassa ja saavat elinvoimansa samasta pellosta kuin yksitoista sukupolvea aiemmin 400 vuoden aikana. Tästä Buchtmetsästä on kulkeutunut siemeniä ympäri maailmaa. Lähiympäristössä on kasvanut ”takametsiä” esim. Hykkilään ja Torajärvelle. Kauimpana kasvavat Hollolan ja Torniojokilaakson metsät. Torniojokilaaksosta siemenet ovat kulkeutuneet myöskin Ruotsiin ja Norjaan. Perniön Uskelan kautta Ruotsiin siirtyneet siemenet Ruotsin Kunigas aikoinaan aateloi. Kuvassa vasemmalla on kivijalat muistona paikasta missä Sakarintalo aikoinaan sijaitsi. Todennäköisesti alkuperäinen ratsutila sijaitsi samalla paikalla Taustalla häämöttää Kallionjärvi. Seuraavissa kuvissa on Tammelan kirkolla sijaitseva Hakkapeliittapatsas mihin on kirjattu kaikki Tammelan miehet jotka joutuivat lähtemään 30-vuotiseen sotaan. Ratsutilalta lähti vävy Matti Tuomaanpoika. Hän ei sotaretkeltä palannut.

 

Kivimmäki. Kantatalon sijaintipaikka Kallionjärven rantakalliolla

Kivimmäki. Kantatalon sijaintipaikka Kallionjärven rantakalliolla

Hakkapeliittamuistomerkki Tammelan kirkon edustalla

Hakkapeliittamuistomerkki Tammelan kirkon edustalla

Muistomerkin teksti.

Muistomerkin teksti.

 

Katsaus sukututkimukseen

Sukuseran tutkimuksen rungon muodostaa PERHETAULU, missä ratsutilalla syntyneet lapset muodostavat omat tutkimushaaransa. Sukuseuran hallituksessa on edustajia seuraavista sukukuhaaroista: Annica (Hykkilä), Iisakki s.1702 (Torajärvi), Jaakko s.1758 (Jaakontalo), Sakari s.1764 (Sakarintalo) ja Antti s.1774 (Antintalo). 1600-luvulla Laurin jälkipolvet muodostivat Hollolan, Uskelan, Torniojokilaakson sukuhaaran. Täältä kapteeni Gustav Bucht 1696-1759 kulkeutui Torniojokilaaksoon ja sai omistukseensa Aavasaksalta Hannukkalan talon. Gustavin jälkipolvia löytyy Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. He ovat perustaneet oman sukuseuran BUCHT/BOUCHT-SUKUYHDISTYS. Tutkimuksissa löytyi vuonna 2011 lapsi Cherstin , Kirsti. Kirsti oli Sven Buchtin tytär, joka oli syntynyt Turussa vuonna 1600. Tytär avioitui Uskelan (Perniö) kirkkoherran Krister Agricolan kanssa. Heidän pojanpoikansa aateloitiin nimellä Leijonmarck.

Seuran käytössä on Sukuohjelmisto 2004, johon on taltioitu yli 20000 nimeä. Tavoitteena on saada koottua suvun jäseniä sukuohjelmaan mahdollisimman paljon. Nöyrä toivomuksemme on, että saisimme sukuun kuuluvilta henkilöiltä suoraan tietoja. Henkilökortti löytyy kotisivuiltamme, jonka voi palauttaa hallituken jäsenille. Lomakkeita voidaan tarvittaessa toimittaa myöskin postitse. Sukuohjelmasta saa myöskin tarvittaessa selventäviä jälkipolviluetteloita. Sukuohjelma on Lauri Terhon hallussa.

 

perhetaulu

Ratsutilan perhetaulu, kuusi ensimmäistä sukupolvea

Suvusta julkaistua kirjallisuutta

  • Hannukkalan talosta maailmalle (Kalervo Törmänen)
  • Kapteeni Gustav Bucht 1696-1759 (Erkki Hasa)
  • Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset (Pauli Helèn)
  • Hämeen härkätien varrelta (Jyrki Ali-Yrkkö)
  • Hovilan Pirttilän Vitkan sukuhaara  (K Pirttilä , A Hovila)
  • Inton ja Kertun sodanajan kirjeet (Kimmo Hovila)
  • Genealogia Caroli Frederici Björnberg (Holger Lönegren)
  • Salonkylän Yksjärven suku  (Rauli Tammela)
  • Tammelan Buchteja 400 vuotta