Tämän vuoden retken kohteena on entisen Järvenpään kartanon tienoot ja historia. Sven Buchtin pojanpoika Isak Sakarinpoika Bucht muutti 1702 silloisen Suur-Tuusulan Träskändan eli Järvenpään kylään Kyrölän ratsutilalle. Kyrölästä kehittyi Järvenpään mahtavin tila, josta ruvettiin käyttämään nimeä Järvenpään kartano. Kartano siirtyi myöhemmin Westermarck-suvulle, jonka edustaja Bjarne Westermarck kehitti tilaa voimakkaasti ja käytännössä perusti Järvenpään taajaman, mistä kehittyi nykyinen Järvenpään kaupunki.… — Lue lisää
Tekijä: Matti Hakala (Page 1 of 6)
Järvenpään kartanon viimeisissä omistajissa yhdistyi kaksi Bucht-suvun haaraa
Oheisessa Museoviraston kuvassa 1890-luvun lopulta on Järvenpään kartanon kolmen viimeisen omistajasukupolven edustajat: vasemmalla Anton Walter Westermarck, hänen vaimonsa Alfhild Ehrström ja heidän poikansa Bjarne Westermarck. Oikealla Alfhild Ehrströmin vanhemmat Otto Alexander Ehrström ja hänen vaimonsa Hilma Adolfina Rosalie Ehrström (Gråå).
Royal Suédois – svenskt regemente i fransk tjänst 1690–1791
Isak Sakarinpoika Buchtilla, Järvenpään Kyrölän ratsutilan isännällä, oli kolme poikaa: Fredrik, Karl Adolf ja Johan Reinhold. Isakin perinnönjaossa 1752 Fredrik lunasti Johan Reinholdin osuuden itselleen ja sai näin 2/3 Kyrölästä päärakennuksineen. Tätä tilaa kutsuttiin Gammelgårdiksi.
Jutun voit lukea jäsensivuiltamme täältä: https://tammelanbuchtsuku.net/artikkelit/jasenartikkelit/… — Lue lisää
Majoitusmestarista korpraaliksi, palkkatiloja Pälkänettä myöten
Kiitos Kustaa Vaasan verouudistuksen, Suomesta löytyy kattava kokoelma veroluetteloita, maakirjoja, kuitteja, kopiokirjeitä, autiotilaluetteloita ja sakkoluetteloita vuodesta 1537 alkaen. Kustaa kun oli saanut mullistavan ajatuksen: hallitsijalla oli oikeus tietää valtion vuotuiset tulot! Tätä varten silloiset linnaläänit jaettiin voutikuntiin, joiden korkein viranhaltija oli suoraan kruunun alaisuudessa toiminut vouti, joka oli vastuussa veronkannosta ja tilinpidosta.… — Lue lisää
Ja kruununvouti Mårten Jacobsson perusti Tammelan Saaren kartanon samaan aikaan, kun Sven Bucht sai Kallion talonsa.
Vanha sanonta ”armeija marssii vatsallaan” kuvaa ruokahuollon tärkeyttä sotajoukon toimintakyvyssä. Ratsuväessä tietysti myös hevoset piti ruokkia kunnolla. Majoitusmestarina Sven Buchtin vastuulla oli erityisesti tämän muonituksen järjestäminen.
Tekoälyn avulla tulkitusta isojakoasiakirjasta löytyi mielenkiintoisia asioita.
Kylän isojaossa talojen sarkajakoiset pellot ja kylän yhteiskäytössä olleet niityt ja metsät jaettiin talojen omiksi, mahdollisimman yhtenäisiksi lohkoiksi. Varsinaista jakotoimitusta edelsi maanmittaus, jossa pinta-alojen lisäksi arvioitiin kunkin alueen maanlaatu eli suoritetiin ns. jyvitys. Tämän avulla maa-alueiden jako voitiin tehdä tasapuolisesti maanlaadusta riippumatta; huonompaa maata sai enemmän kuin parempaa.… — Lue lisää
Buchtien Tuusulan-sukuhaara on ollut harvemmin esillä. Törmäsin siihen sattumalta, kun huomasin akateemikko Nils Westermarckin kuuluvan sukuun. Hänen taustojaan selvittäessäni tuli esiin mielenkiintoisia asioita Isak Sakarinpoika Buchtin jälkeläisten merkityksestä Tuusulan ja erityisesti Järvenpään taajaman kehitykselle sekä myös Suomen tiedeyhteisölle.
Tammelan Kalliossa 1662 syntynyt Isak Sakarinpoika Bucht osti 1702 Tuusulan Järvenpäästä Kyrölän ratsutilan [Pauli Helén, Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset, 1992].… — Lue lisää
Lue koko 12-sivun tarina jäsensivuiltamme; ohjeet löytyvät täältä: https://tammelanbuchtsuku.net/tiedotteet/sukuseuran-jasensivut-otettu-kayttoon/ … — Lue lisää
Matti K. Hakala
Letkun Valkeaviidan Jussilan uudistilalta tuli Kallion kylään 1800-luvun loppupuolella palkollisiksi peräti kolme Nyströmin perheen viidestä aikuiseksi eläneestä lapsesta. Kaksi heistä avioitui Kalliossa ja jäi perheineen pysyvästi asumaan. He ”risteytyivät” myös kylän Bucht-suvun kanssa.
Nyströmien jälkeläisiä asuu muutama vielä Kalliossa, mutta nimi on hävinnyt kylästä.… — Lue lisää
Kotisivumme päävalikosta löytyy myös osio JÄSENILLE. Siitä avautuu otsikko JÄSENARTIKKELIT, jota klikkaamalla sivusto pyytää kirjautumaan sisään. Jäsensivut on tarkoitettu vain jäsenmaksunsa maksaneiden sukuseuran jäsenten käyttöön.
Käyttäjätunnus on Tammelanbuchtsuku. Salasana on sama kuin aiemmin jäsenille tarkoitetuissa sukuluetteloissa. Vuonna 2023 liittyneille uusille jäsenille toimitamme salasanan sähköpostitse.
Lauri Terho on kerännyt Tammelan Bucht-suku ry:n sukuluetteloihin yli 40 000 nimeä. Päätimme julkaista niitä verkossa sukuseuran jäsenille tiedoksi ja hyödynnettäväksi. Samalla toivomme saavamme mahdollisia korjaus- / täydennystietoja, koska näin laajassa luettelossa on hyvin todennäköisesti puutteita ja virheitä. Palaute pyydetään toimittamaan luettelon ylläpitäjälle sähköpostilla osoitteeseen erkki.tiensuu@gmail.com