Sukuseuran kotisivut

Kategoria: Kirjoitukset (Page 1 of 3)

Kyrölän autiotilasta Järvenpään kartanoksi ja kaupungiksi – Isak Buchtista Bjarne Westermarckiin

Järvenpään kartanon viimeisissä omistajissa yhdistyi kaksi Bucht-suvun haaraa

Oheisessa Museoviraston kuvassa 1890-luvun lopulta on Järvenpään kartanon kolmen viimeisen omistajasukupolven edustajat: vasemmalla Anton Walter Westermarck, hänen vaimonsa Alfhild Ehrström ja heidän poikansa Bjarne Westermarck. Oikealla Alfhild Ehrströmin vanhemmat Otto Alexander Ehrström ja hänen vaimonsa Hilma Adolfina Rosalie Ehrström (Gråå).

… — Lue lisää

Johan Reinhold Bucht – kapteeni Ranskan palveluksessa

Royal Suédois – svenskt regemente i fransk tjänst 1690–1791

Isak Sakarinpoika Buchtilla, Järvenpään Kyrölän ratsutilan isännällä, oli kolme poikaa: Fredrik, Karl Adolf ja Johan Reinhold. Isakin perinnönjaossa 1752 Fredrik lunasti Johan Reinholdin osuuden itselleen ja sai näin 2/3 Kyrölästä päärakennuksineen. Tätä tilaa kutsuttiin Gammelgårdiksi.

… — Lue lisää

Sven Bucht kuittasi 1611 eväät Novgorodin sotaretkelle

Ja kruununvouti Mårten Jacobsson perusti Tammelan Saaren kartanon samaan aikaan, kun Sven Bucht sai Kallion talonsa.

Vanha sanonta ”armeija marssii vatsallaan” kuvaa ruokahuollon tärkeyttä sotajoukon toimintakyvyssä. Ratsuväessä tietysti myös hevoset piti ruokkia kunnolla. Majoitusmestarina Sven Buchtin vastuulla oli erityisesti tämän muonituksen järjestäminen.

… — Lue lisää

Kallion isojako ei mennyt kuin Strömsössä…

Tekoälyn avulla tulkitusta isojakoasiakirjasta löytyi mielenkiintoisia asioita.

Kylän isojaossa talojen sarkajakoiset pellot ja kylän yhteiskäytössä olleet niityt ja metsät jaettiin talojen omiksi, mahdollisimman yhtenäisiksi lohkoiksi. Varsinaista jakotoimitusta edelsi maanmittaus, jossa pinta-alojen lisäksi arvioitiin kunkin alueen maanlaatu eli suoritetiin ns. jyvitys. Tämän avulla maa-alueiden jako voitiin tehdä tasapuolisesti maanlaadusta riippumatta; huonompaa maata sai enemmän kuin parempaa.… — Lue lisää

Tammelasta Tuusulaan – Isak Sakarinpojasta akateemikko Nils Westermarckiin

Buchtien Tuusulan-sukuhaara on ollut harvemmin esillä. Törmäsin siihen sattumalta, kun huomasin akateemikko Nils Westermarckin kuuluvan sukuun. Hänen taustojaan selvittäessäni tuli esiin mielenkiintoisia asioita Isak Sakarinpoika Buchtin jälkeläisten merkityksestä Tuusulan ja erityisesti Järvenpään taajaman kehitykselle sekä myös Suomen tiedeyhteisölle.

Tammelan Kalliossa 1662 syntynyt Isak Sakarinpoika Bucht osti 1702 Tuusulan Järvenpäästä Kyrölän ratsutilan [Pauli Helén, Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset, 1992].… — Lue lisää

Tervetuloa talkoisiin rakentamaan Tammelan Bucht-suvun omaa sukupuuta Genissä!

Genissä on jo tuhansia Bucht-sukuun kuuluvien profiileja, mutta tähän asti on ollut mahdotonta tarkastella niitä omana ryhmänään. Tilanteen parantamiseksi perustimme Tiina Valjakan kanssa Geniin projektin nimeltä Tammelan Bucht-suku.

Tarkoitus on yhdessä kerätä Bucht-sukuun kuuluvien profiilit tähän projektiin ja rakentaa näin suvun yhteistä sukupuuta Genin ominaisuuksia hyödyntäen.… — Lue lisää

Olkivuosi 1601 oli tuhoisa katovuosi – Kallion kolmesta talosta autioitui kaksi, jotka Sven Bucht sai sittemmin haltuunsa

Matti K. Hakala

Kallion kylässä oli 1500-/1600-lukujen taitteessa kolme taloa. Vuoden 1601 tuhoisan katovuoden seurauksena niistä kaksi autioitui. Samoihin aikoihin Ruotsin hallitsijalla Kaarle-herttualla oli polttava tarve värvätä lisää jalkaväkeä ja ratsumiehiä talonpoikaisväestön keskuudesta lupaamalla verovapauksia ja muita etuuksia. Sven Bucht sai tässä yhteydessä haltuunsa Kallion autioituneet tilat ratsupalvelusta vastaan.… — Lue lisää

Sanailtiinpa ennenkin – kiivasta sanomalehtikeskustelua ”Vanhan Tammelan miehen” ja tehtailija A. W. Wahrenin välillä v. 1860

Yllä mainittu kirjoitus julkaistiin Sanomia Turusta -lehden no:ssa 16, 20.04.1860: ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/482610?page=3 Koko teksti löytyy koneluettuna jäljempänä.

Kirjoittajan nimimerkin ”Vanha Tammelan mies” takana oli ahkera sanomalehtikirjoittaja maanviljelijä Adolf Lindeberg, Mustialan voutikoulun käynyt Portaan Talosen isäntä. Liekö teräväkynäisyys periytynyt Adolfin tyttärentyttären pojalle, vähintäänkin yhtä ärhäkälle kirjailija Kauko Kareelle, joka puolestaan kirjoitteli lehtiin pakinoita nimimerkillä ”Kaksiparta” Tammelan Töyssylän kesäpaikassaan.… — Lue lisää

« Older posts

© 2024 Tammelan Bucht-suku

Theme by Anders NorenUp ↑